Terceirandoggi
Terceirandoggi (cão de fila da Terceira) on portugalilainen koirarotu, joka tunnetaan myös nimellä rabo torto - vapaasti käännettynä "korkkiruuvihäntä" (rabo = häntä, torto = kiertynyt, mutkainen). FCI ei ole tunnustanut sitä ja Portugalissa sen elvytys on paraikaa käynnissä.
| Terceirandoggi | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
Azorit,  Portugali |
| Määrä | uhanalainen |
| Alkuperäinen käyttö | karjakoira |
| Nykyinen käyttö | karja- ja vahtikoira |
| Muita nimityksiä | cão de fila da Terceira[1], rabo torto[1], Terceira-Dogge[1], Terceira Island Watch-Dog[2] |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 54 kg |
| Säkäkorkeus | n. 55 cm tai 58 cm |
| Väritys |
fawn ja keltainen - harmaa maski |
Ulkomuoto muokkaa
Terceirandoggin on kuvailtu muistuttavan bullmastiffia, joskin olevan tätä lyhytraajaisempi.[2] Se on keskikokoinen, fila-tyyppinen molossikoira, joka muistuttaa sukulaistaan são miguelinfilaa.[1] Pää on leveä ja raskas. Korvat perinteisesti typistetään alkuperämaassa.[2] Rodun tunnusomaisimpiin piirteisiin lukeutuu synnynnäisesti lyhyt, korkkiruuvimaisesti kiertyvä häntä.[1] Karvapeite on lyhyt ja sileä[2]; väriltään Eva-Maria Krämerin mukaan joko fawn tai keltainen, ja siinä tulee olla vaalea maski[1] - Desmon Morriksen mukaan vastaavasti fawn, keltainen, oranssi tai valkoinen keltaisin tai punaruskein merkein[2]. Keskimääräinen säkäkorkeus on noin 55 cm[1] tai noin 58 cm[2] ja paino 54 kg[2].
Luonne ja käyttäytyminen muokkaa
Rotua käytetään talojen vahtikoirana.[2]
Alkuperä muokkaa
Rotu on kotoisin Azoreilla sijaitsevalta Terceiran saarelta, ja polveutunee alentejonkoirasta.[2] Se on mitä todennäköisimmin sukua myös naapurisaaren são miguelinfilalle. 1900-luvun puolivälissä hallitus oli mukana rahoittamassa sen jalostusohjelmaa, joka sittemmin epäonnistui. Vuonna 1970 sen katsottiin käytännössä kuolleen sukupuuttoon, mutta jäljellä oli kuitenkin joitain yksilöitä, joiden avulla saatiin käynnistettyä nykyinen elvytystyö.[1]