Tenderi
Tenderi eli hiilivaunu[1] on pitkän matkan ajoon käytettävien höyryvetureiden yhteydessä oleva erillinen polttoaine- ja vesivaunu.
Tenderin käyttö teki pitkät yhtäjaksoiset linja-ajot mahdollisiksi, sillä tenderiin mahtui veturin ajoaineita moninkertainen määrä veturin kiinteisiin säiliöihin verrattuna. Huomattava osa linja-ajossa käytetyistä höyryvetureista oli juuri tenderivetureita.
Kapearaiteisilla rautateillä, joilla matkat olivat lyhyempiä, veturityyppi oli hiukan harvinaisempi. Nykyisin ainoa ajokuntoinen kapearaiteinen tenderiveturi Suomessa on Jokioisten Museorautatiellä ajossa oleva entinen Loviisan–Vesijärven rautatien LWR6-veturi.
Tenderissä saattaa olla läpikulku, jonka ansiosta voidaan veturimiehistö vaihtaa pitkissä linja-ajoissa pysähtymättä. Suomessa tätä ratkaisua ei ole käytetty.
Halkopolttoisen höyryveturin tenderin metallitangoista muodostuvaa korotusta kutsutaan halkohäkiksi. Hiilipolttoisten vetureiden vastaavaa yhtenäisistä peltilevyistä tehtyä korotusta kutsutaan hiililaidoiksi.
Lähteet
muokkaa- Resiina-lehdet: 4/2010: Äänekoskella olevan Hv3 numero 995:n tenderistä, 4/2007: Rovaniemellä olevan Tk3 numero 1148:n kunnostuksesta.
Viitteet
muokkaa- ↑ Nykysuomen sanakirja 1 (A–K), s. 465. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tenderi Wikimedia Commonsissa