Kaukokirjoitin

sähkömekaaninen laite, jolla lähetetään merkkimuotoisia viestejä paikasta toiseen yksinkertaista sähköistä viestikanavaa kuten lennätinlinjaa pitkin
(Ohjattu sivulta Teletype)

Kaukokirjoitin eli telex eli teleksi on sähkömekaaninen laite, jota käytetään merkkimuotoisten viestien lähettämiseen paikasta toiseen yksinkertaista sähköistä viestikanavaa kuten lennätinlinjaa pitkin. Tyypillinen kaukokirjoitin on paperille tulostava kirjoituskonetta muistuttava laite. Useimmissa kaukokirjoittimissa on myös ollut mahdollisuus tallentaa vastaanotetut viestit reikänauhalle ja lähettää nauhalle tallennettuja viestejä automaattisesti eteenpäin.

Hughes-lennätin on lainattu Rupriikin näyttelyyn Soneran historiallisista kokoelmista.
Tämä artikkeli käsittelee sähkömekaanista laitetta (telex). Muista aiheista kerrotaan täsmennyssivulla.
Saksalainen kaukokirjoitin 1930
Toisen maailmansodan aikaisia kaukokirjoitinlaitteita

Kaukokirjoittimia alkoi ilmestyä lennätinlaitoksiin 1800-luvun loppupuolella, mutta nykyisin ne ovat suurelta osin poistuneet käytöstä kehittyneempien viestintämenetelmien tieltä. Esimerkiksi Sonera lopetti Telex-palvelunsa vuoden 2005 lopussa[1].

Kaukokirjoittimien varhaiseen kehitykseen vaikuttaneita keksijöitä olivat Royal E. House, David E. Hughes, Charles Krum ja Émile Baudot. Émile Baudotilta ovat saaneet nimensä Baudot-koodi sekä signaalinmuutosnopeuden mittayksikkö baudi.

Telex-merkki on digitaalinen, viisibittinen merkki. Reikänauhalle muodostuu tulostettaessa viisi reikäsaraketta. Kirjaimet ja numerot ovat eri merkistöinä, joiden kesken merkistö vaihdetaan tietyllä merkillä.[2]

Amerikkalainen vuonna 1906 perustettu Teletype Corporation oli yksi tunnetuimmista kaukokirjoitinvalmistajista. Teletypen kaukokirjoittimia käytettiin paljon tietotekniikassa päätteinä, mistä on periytynyt esimerkiksi Unix-maailmassa yleinen tapa kutsua mitä tahansa päätettä TTY:ksi (lyhenne Teletypestä).lähde?

Automatik Lo 133 -merkkinen kaukokirjoitin käytössä.

Telex-verkko on kaukokirjoitinverkko, jossa laitteet ovat yhteydessä toisiinsa puhelinverkon kaltaisella reititysjärjestelmällä. Ensimmäinen telex-verkko otettiin käyttöön Saksassa 1930-luvulla. Suomessa palvelun huippuvuosi oli vuonna 1985, jolloin telex-liittymiä oli noin 8 500.[1] Posti- ja lennätinlaitoksen seuraaja Sonera lopetti telex-verkon Suomessa vuonna 2005.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Sonera sulkee 60-vuotiaan Telex-palvelun vuoden päästä, IT-viikko 16.11.2004
  2. Otavan suuri ensyklopedia, Osa 9 (sukunimi–turbiini), s. 7080, hakusana telex. ISBN 951-1-06892-X
  3. Jarmo Huhtanen: Kuumaa linjaa katkoivat salamat ja lakot. Helsingin Sanomat, 27.9.2015, s. A 10–11. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.9.2015.

KirjallisuuttaMuokkaa

Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 266–267. "Lennättimen jatkokehitys". Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa