Tyrmäys
Tyrmäys (KO, engl. knockout) on voittamistapa, joka tunnetaan monissa eri kamppailulajeissa. Tyrmäys tapahtuu, kun ottelija ei kykene vastustajan iskujen seurauksena jatkamaan ottelua. Tyrmäyksellä voi voittaa muun muassa nyrkkeilyssä, potkunyrkkeilyssä ja vapaaottelussa.
Puhdas tyrmäys on seurausta iskuista johtuvasta tajunnan tason alenemisesta. Tekninen tyrmäys (TKO, engl. technical knockout) seuraa, kun kehätuomari, ottelija itse, hänen avustajansa tai ottelun lääkäri on sitä mieltä, että ottelija ei toistuvien iskujen, kivun tms. vuoksi kykene jatkamaan ottelua.
Voittaminen tyrmäyksellä muokkaa
Nyrkkeilyottelu voitetaan tyrmäyksellä, mikäli vastustaja on lyöty lattiaan eikä hän tiettynä aikana pääse nousemaan jaloilleen ja osoittamaan kykynsä jatkaa ottelua. Tuomari laskee aikaa ääneen eli "laskee lukua". Nyrkkeilyssä palautumisaikaa on 10 sekuntia.[1][2] Suomen Potkunyrkkeilyliiton täyskontaktiotteluita koskevat säännöt määräävät myös luvunlaskun kymmeneen.[3] Vapaaottelussa ei tunneta luvunlaskua vaan ottelu jatkuu toisen (tai kummankin) ottelijan kaatuessa maahan. Kehätuomari keskeyttää ottelun heti, kun toinen ottelija menettää tajuntansa iskujen, lukituksen tai kuristuksen seurauksena, ja julistaa vastustajan voittajaksi tyrmäyksellä.[4][5]
Tekninen tyrmäys, johon Nyrkkeily- ja Potkunyrkkeilyliittojen säännöissä viitataan kehätuomarin keskeytyksenä (RSC, engl. Referee Stopped Contest), julistetaan, mikäli kehätuomari tai ottelun lääkäri katsoo vastustajan iskujen alentaneen ottelijan toimintakykyä niin, ettei tämän ole turvallista jatkaa ottelua. Amatööriotteluissa erityisesti lukuisat voimakkaat päähän osuneet iskut johtavat ottelijan turvallisuuden takia nopeasti tekniseen tyrmäykseen, vaikkei tämän ottelukyky olisi vielä merkittävästi alentunut.[1][3] Poikkeavan otteludynamiikkansa vuoksi vapaaottelun säännöissä tekninen tyrmäys tapahtuu, kun toinen ottelija ei enää pysty puolustamaan itseään järkevästi tai jos sallitun tekniikan käytöstä seuraa ottelun lopettamiseen pakottava loukkaantuminen[4].
Tyrmäyksen biomekaniikka muokkaa
Puhtaaseen tyrmäykseen johtava tajunnan menetys on seurausta aivotärähdyksestä. Päähän kohdistuva voimakas isku saa kallon liikahtamaan nopeasti. Inertian vuoksi aivot eivät liiku samaa vauhtia vaan kallon sisäpinta iskeytyy niihin. Osuma häiritsee aivojen toimintaa ja voi saada hermosolut aktivoitumaan satunnaisesti, ja seurauksena on tajunnan tason alenemista, koordinaatiovaikeuksia tai tajuttomuus.[6][7]
Suoraan edestä suuntautuvassa iskussa molemmat aivopuoliskot iskeytyvät otsaluuhun. Suoraan edestä tulevan iskun aiheuttamaa pään liikettä torjuu lisäksi vain yksi lihaspari. Pään sivuun, korvan taakse osuvaa iskua vastustaa puolestaan vain toinen näistä lihaksista, mikä lisää tyrmäykseen riittävän pään heilahduksen mahdollisuutta entisestään. Paras mahdollisuus tyrmäykseen on kuitenkin osumalla leukaan, joko sivulta tai alhaalta suuntautuvalla iskulla. Tällöin leuka toimii vipuvartena ja saa kallon kääntymään huomattavan suurella nopeudella. Periaatteessa myös takaraivo on otollinen alue tyrmäysiskulle, koska iskua on vaikeampi ennakoida eikä kaulan ja niskan lihaksisto ei kykene hillitsemään kallon liikettä yhtä tehokkaasti. Takaraivoon kohdistuvat iskut voivat kuitenkin vaurioittaa aivokuoren takaosassa sijaitsevia, tärkeitä elintoimintoja säänteleviä aivojen osia sekä aivojen ja selkäytimen liitosta.[8] Tästä syystä iskut takaraivoon on kielletty kaikissa kamppailulajeissalähde?.
Lääketieteellinen todistusaineisto viittaa yhä vahvemmin siihen, että toistuvat päähän osuvat iskut voivat aiheuttaa aivokudokselle pysyvää vauriota ja altistaa erilaisille hermostoperäisille sairauksille. Haitallisiin seuraamuksiin ei tarvita tyrmäysiskua, vaan ilmiö on havaittu myös esimerkiksi palloa puskevilla jalkapalloilijoilla. Toistuvat tyrmäysiskut ovat kuitenkin erityisen haitallisia. Niistä seuraava henkisten kykyjen heikkeneminen tunnetaan nimellä dementia pugilistica, joka suomennettuna tarkoittaa nyrkkeilijän dementiaa. Pian aivotärähdyksen jälkeen päähän kohdistuva isku voi myös joissain tilanteissa johtaa vaaralliseen aivokudoksen turpoamiseen, josta käytetään nimitystä toisen iskun oireyhtymä.[9][10][11]
Tyrmäysten ja päähän kohdistuvien iskujen aiheuttamien terveydellisten vaarojen vuoksi lukuisat lääkärijärjestöt ovat kannattaneet nyrkkeilyn ja muiden täyskontaktilajien kieltämistä[12][13][14]. Otteluita valvovat tahot ovat pyrkineet vähentämään riskejä määräämällä pakollisia palautumisaikoja tyrmätyille ottelijoille. Suomen Vapaaotteluliiton säännöt määräävät tyrmätyn ottelijan liiton hallituksen harkinnan mukaiseen mutta vähintään kaksi kuukautta kestävään kilpailukieltoon[15] ja Suomen Nyrkkeilyliiton sekä Suomen Potkunyrkkeilyliiton säännöt vaativat tyrmäyksen jälkeen 30 päivästä vuoteen kestävän kilpailukiellon riippuen ottelijan aiemmasta tyrmäyshistoriasta ja tyrmäyksen aiheuttaman aivotärähdyksen vakavuudesta[1][3]. Esimerkiksi Yhdysvalloissa[16] ja Australiassa[17] kamppailulajeja säätelevät lait sisältävät vaatimuksia terveysperusteisista kilpailukielloista.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Kansainvälinen nyrkkeilyliitto - Kansainvälisten kilpailujen ja turnausten säännöt nyrkkeilyliitto.com. 23.9.2011. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ WBO Regulations. Section 25. Count World boxing Organisation. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Suomen Potkunyrkkeilyliitto ry:n kansalliset säännöt: Full Contact 22.1.2007. Suomen Potkunyrkkeilyliitt. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ a b Suomen Vapaaotteluliiton Viralliset Ottelusäännöt 20.7.2006. Suomen Vapaaotteluliitto. Arkistoitu 11.9.2013. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Unified Rules and Other MMA Regulations: 17. Types of Contest Results Return to Top UFC. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Katie Vann: Explanation of a Knockout Punch 1.8.2010. LiveStrong.com. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Osmo Saarelma: Aivotärähdys ja pään vammat (aikuiset) 24.6.2015. Duodecim. Viitattu 7.2.2016.
- ↑ Matt Pitt: Fistic Medicine: The Biophysics of Taking a Punch 19.1.2010. Sherdog. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Aivotärähdyksen arviointitesti 5.9.2011. Suomen jääkiekkolääkärit ry. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ What is CTE? Boston University, Center for the Study of Traumatic Encephalopathy. Arkistoitu 15.1.2012. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ David Cifu: Repetitive Head Injury Syndrome: Background 16.11.2010. Medscape Reference. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Boxing Should Be Banned From Next Games, Australian Medical Association 10.4.2006. Medical News Today. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Jim Adams: Push for ban on boxing is still hotly debated 13.6.2005. Courier-Journal.com. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ George J. Annas: Boxing: Atavistic Spectacle or Artistic Sport?. Public Health and the Law, Heinäkuu 1983, 73. vsk, nro 1, s. 811-812. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Vapaaottelun kilpailuopas vuodelle 2010 Suomen Vapaaotteluliitto. Arkistoitu 11.9.2013. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Nevada Administrative Code: Chapter 467.562 Suspension of licensee for medical reason. leg.state.nv.us. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ New South Wales Combat Sports Act 2008 No 116 legislation.nsw.gov.au. 8.7.2011. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)