Tauno Valkama
Tauno Valkama (8. lokakuuta 1923 – 11. tammikuuta 2001 Lempäälä)[1] oli suomalainen vammaisurheilija, joka toi ensimmäisen paralympiamitalin Suomeen Rooman paralympialaisista 1960.[1]
Urheilu-ura muokkaa
Valkama edusti Suomea kolmissa paralympialaisissa.[1]
Rooman kisat olivat ensimmäiset viralliset paralympialaiset. Suomesta kisoihin osallistui kolme urheilijaa: Tauno Valkama, jurvalainen Niilo Riihiluoma ja töysäläinen Matti Hakojärvi.
Valkama voitti kultaa 50 metrin vapaauinnin selkäydinvammaisten luokassa.[1] Sen lisäksi hän osallistui Rooman kisoissa viisiotteluun, keihäänheittoon (sekä tarkkuus- että pituusheittoon), jousiammuntaan.[1]
Valkama osallistui Lansi-Saksan Heidelbergissä 1972 järjestettyihin paralympialaisiin.[1] Kanadan Torontossa 1976 paralympialaisissa hän saavutti hopeaa jousiammunnan joukkuekilpailusta yhdessä Hugo Illin ja Veikko Puputin kanssa.[1]
Siviiliura muokkaa
Valkama joutui täysi-ikäistyttyään rintamalle jatkosotaan. Vuonna 1943 hän sai Karjalassa selkärankaansa kranaatinsirpaleen, josta hänelle tuli selkäydinvamman.[1]
Sotainvalidien kuntoutuskeskuksessa Kaunialassa Valkama kouluttautui radioasentajaksi. Hän työskenteli Lempäälässä radiohuoltajana, kunnes uudempaa teknologiaa edustavat transistoriradiot syrjäyttivät Valkamalle tutut putkiradiot 1960-luvun kuluessa.[1]