Tauko

musiikkitermi, joka tarkoittaa ääneti olemista nuoteissa taukomerkin määrittämän ajan

Tauko on musiikkitermi, joka tarkoittaa ääneti olemista nuoteissa taukomerkin määrittämän ajan. Nuottikirjoituksessa käytetyt erinäköiset taukomerkit tarkoittavat eri pituisia taukoja, ja kestoltaan ne vastaavat eri nuotteja. Orkesterisävellyksissä vähintään tahdin kestoista kaikkien soittimien taukoa kutsutaan kenraalitauoksi. Joskus nuotteihin merkitään taukomerkkejä käyttämättä, esimerkiksi fermaatilla, niin sanottu esityksellinen henkonen eli kesuura. Yksittäisessä soitinäänessä pitkän selvärajaisen jakson tai jopa koko sävellyksen osan kestävä tauko merkitään termillä tacet.[1]

10 tahdin pituinen tauko

TaukomerkitMuokkaa

                      

Nuottiarvoja vastaavia taukoja kuvaavat merkit ovat vasemmalta lukien: neloiskokotauko (neljä kertaa kokonuotin mittainen tauko), kaksoiskokotauko, kokotauko, puolitauko, neljäsosatauko, kahdeksasosatauko, kuudestoistaosatauko sekä kolmaskymmeneskahdesosatauko.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö, s. 137. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
  2. Nuottiarvojen ja taukojen nimitykset, Suuri Musiikkitietosanakirja 4 Kuul-N, s. 263. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1991. ISBN 951-35-4728-0.