Tarpeia on kenties alun perin ollut Capitolium-kukkulan – jonka vanha nimi on mons Tarpeius – suojelusjumalatar. Fabius Pictorin ajasta lähtien Tarpeia kuitenkin tulkittiin Rooman varhaishistorian tarunomaiseksi neidoksi.[1]

Kolikko vuodelta 89 eaa. , jossa kuvataan Tarpeian surma kilvillä.

Roomalaisessa mytologiassa Tarpeia oli Capitolium-kukkulan komentajan Spurius Tarpeiuksen tytär sabiineja vastaan käydyn sodan aikana. Tarujen mukaan Tarpeia oli rakastunut sabiinien kuninkaaseen Titus Tatiukseen, ja lupasi avata linnoituksen portit sabiineille, jos nämä antaisivat hänelle palkkioksi mitä he pitivät vasemmassa käsivarressaan eli kultaiset käsivarsirenkaat. Sabiinit pitivät lupauksensa, mutta käsivarsirenkaiden sijaan he heittivät pitelemänsä kilvet Tarpeian päälle ja murskasivat hänet kuoliaaksi. Tarina on mahdollisesti yritys selittää, miksi Capitoliumin Tarpeian kallio oli murhaajien ja petturien teloituspaikka. [2] [1]

Toisen tarun mukaan Tarpeia olikin kansallissankari, koska hän onnistui riisumaan sabiinit aseista.[1]

Lähteet muokkaa

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 557
  2. Tarpeia Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 5.7.2018. (englanniksi)