Tapani Rytöhonka
Tapani Rytöhonka (8. tammikuuta 1964 Tyrnävä – 26. tammikuuta 2022 Tampere)[1] oli suomalainen kuvataiteilija ja vapaa kirjoittaja.
| Tapani Rytöhonka | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. tammikuuta 1964 Tyrnävä |
| Kuollut | 26. tammikuuta 2022 (58 vuotta) Tampere |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | kuvataiteilija ja kirjoittaja |
| Taiteilija | |
| Ala | sarjakuvapiirtäjä |
Tapani Rytöhonka oli piirtäjä. Hänen elämäntyönsä käsittää noin 1 500–2 000 tussi-, lyijy- ja värikynä- ja sekatekniikkapiirrosta.
Töistä ei koskaan koottu Suomessa näyttelyä. Rytöhongan henkiseksi kotimaakseen mieltämässä Ranskassakin näyttelyitä oli vain jokunen. Muutto Ranskaan ei koskaan toteutunut.
Kuvitustöitään Rytöhonka ei laskenut elämäntyöhönsä. Niistä hän piti huomionarvoisina vain avustajasuhdettaan Pahkasika-lehteen (1980–1996), omakustanteena julkaisemaansa ja vain Suur-Helsingin alueelle jakelemaansa Haistakaa V***u Comics -sarjakuvalehteä (2002–2006) ja Megafoni-verkkolehteen tekemäänsä Maammesarjaa (2006–2010)[2]. Vuosina 1977-1980 Rytöhonka toimitti punklehti Törkyä.
Katolilainen Rytöhonka katsoi selvästi arvokkaimmaksi kirjalliseksi työkseen tekstit, jotka hän kirjoitti 2000-luvun alussa mm. International Movement We Are Church -liberaalikatolilaisen kattojärjestön Suomen osaston Katkirkon verkkosivuille. Artikkelien ja esseiden voidaan nähdä vaikuttaneen tuolloin Helsingin Katolisen Hiippakunnan piispaksi epäonnistuneesti nimetyn, ultrakonservatiivi Jozéf Wrobelin nimityksen perumiseen.
Varsinkin myöhemmän kirjallisen työn keskeinen julkaisija oli Vartija-lehti[3]. Rytöhongan pro gradu Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselle tutki itsenäisyyspäivän ns. Kuokkavieras-mielenosoituksia (2004). Teatterille Rytöhonka kirjoitti monologin Nakkimarssi (2008), jonka hänen äitinsä Seija Haarala esitti, puvusti ja ohjasi.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Rytöhonka toimi Tampereen kaupungin suonensisäisten huumeiden päivittäiskäyttäjien jatkohoidon vapaaehtoistyöntekijänä, kahdenkeskisenä tukihenkilönä. Amnesty Internationalin pitkäaikaisen rivi- ja pikavetoomusverkostojäsenyytensä hän lopetti vasta löydettyään täsmällisen avustuskohteen, Haitin Cyvadier'ssa koulua, terveyskeskusta ja leikkaussalilla varustettua sairaalaa ylläpitävän Friends of the Children of Haiti -järjestön.[4]. Tätä järjestöä hän avusti kuolemaansa saakka.
Lähteet
muokkaa- ↑ Heikura, Pasi & Kallio, Pauli: Tapani Rytöhonka 1964–2022: Yksi suomalaisen sarjakuvan ja kuvataiteen suurista persoonista. Helsingin Sanomat, 19.5.2022, s. B 14. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Maammesarja Megafoni.org-verkkolehti. Viitattu 6.3.2022.
- ↑ Aikakauslehti Vartija, Ihminen – usko – kulttuuri Vartija-aikakauslehden kannatusyhdistys ry. Viitattu 6.3.2022.
- ↑ Friends of the Children of Haiti -järjestö