Tapani Ensio Klöf (16. maaliskuuta 1916 Ikaalinen9. marraskuuta 1983)[1] oli suomalainen tykistössä palvellut kenraalimajuri.

Tapani Klöf
Henkilötiedot
Syntynyt16. maaliskuuta 1916
Ikaalinen
Kuollut9. marraskuuta 1983 (67 vuotta)
Hämeenlinna
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palvelusvuodet 1937–1976
Komentajuudet Tykistökoulu (1960-62)
Karjalan Tykistörykmentti (1963-66)
Taistelut ja sodat talvisota, jatkosota
Sotilasarvo kenraalimajuri
Kunniamerkit SL komentajamerkki
VR3 tammenlehvien kera

Tapani Klöf syntyi maaliskuussa 1916 Ikaalisissa. Hänen vanhempansa olivat liikkeenharjoittaja Toivo Daniel Klöf ja Tyyne Maria o.s. Salmio. Klöf toimi Messukylän suojeluskunnassa vuosina 1932-1935 ja kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen Klassillisesta Lyseosta vuonna 1935 ja suoritti sen jälkeen varusmiespalveluksensa Kenttätykistörykmentti 3:ssa suorittaen myös Reserviupseerikoulun. Varusmiespalveluksen jälkeen Klöf jatkoi Kadettikouluun ja valmistui 21. kadettikurssilta 1939. Täämn jälkeen hän toimi KTR3:ssa nuorempana upseerina (vänrikkinä). Talvisodan sytyttyä hän toimi Kenttätykistörykmentti 12:ssa patterin päällikkönä Kollaalla ja Uomaalla. Välirauhan aikana hän toimi patterin päällikkönä RUK:ssa vuosina 1939–1941. Jatkosodassa 1941-1944 hän toimi KTR4:n patteristoupseerina Syvärillä, Kannaksella ja Tornion rintamalla. Lapin sodassa 1945 hän toimi KTR1:n patterinpäällikkönä Kilpisjärvellä.[1]

Klöd avioitui Kirsti Inkeri Ikosen (1913–2003) kanssa vuonna 1944 ja perheeseen syntyi kaksi lasta. Vuonna 1947 Klöf suoritti tykistön kapteenikurssin ja opiskeli 1948-1950 Sotakorkeakoulun aseteknillisellä linjalla. Sodan jälkeen Klöf toimi 1945–1946 patterinpäällikkönä KTR 1:ssa ja 1951–1959 opettajan ja upseeriosaston johtajana Tykistökoulussa. 1960-1962 Klöf toimi Tykistökoulun johtajana ja Karjalan tykistörykmentin komentajana 1963-1966. Seuraavaksi hänestä tehtiin kenttätykistön tarkastaja vuosiksi 1967-1973, minkä jälkeen hän toimi vielä sotavarustepäällikkönä.[1]

Upseerin uransa ohessa Klöf kuului Upseeriliiton Helsingin osaston hallitukseen 1952, Kenttätykistön säätiön hallitukseen 1960–1973. Hän oli Suomen Sotatieteellisen seuran selostaja 1954–1958 ja yleissotatieteellisen jaoston arvostelulautakunnan jäsen 1962-1975. [1]

Ylennykset: Vänrikki 1939, luutnantti 1940, kapteeni 1942, majuri 1951, everstiluutnantti 1956, eversti 1961, kenraalimajuri 1973.[2]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Kadettiupseerit 1920–1985, s. 335. Kadettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.
  2. https://runeberg.org/kuka/1978/0401.html