Avaa päävalikko
Tapani Harmaja.

Tapani Kaarle Arvid Harmaja (13. huhtikuuta 1917 Helsinki1. helmikuuta 1940 Viipurinlahti) oli suomalainen lentäjä ja kirjailija.

Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä Leo Harmaja ja filosofian maisteri Laura Harmaja. Runoilija Saima Harmaja oli Tapanin vanhempi sisar. Tapani ja Saima Harmajan äidinpuoleinen isoisä oli runoilija ja senaattori Arvid Genetz (Arvi Jännes). Harmaja tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1934 ja aloitti yhteiskuntatieteiden opinnot Helsingin yliopistossa. 1937 hän oli Lontoossa kieli- ja lentäjän ammattiopinnoissa. Kadettikoulussakin välillä opiskellut Harmaja palasi yliopistoon ja valmistui filosofian kandidaatiksi.[1]

Asevelvollisuutensa 1935-1936 suorittanut reservin vänrikki Harmaja oli saanut tähystäjä- ja lentäjäkoulutuksen. Suomen ilmavoimat tehosti kalustohankintoja syksyllä 1939 alkaneen toisen maailmansodan vuoksi. 23. lokakuuta 1939 allekirjoitetun hankintasopimuksen mukaan Italiasta ostettiin 25 Fiat G.50 -hävittäjää. Harmaja oli eräs koneiden ostoon liittyneistä koelentäjistä. Hän teki Torinon kentän yläpuolella 800 km/h:n syöksynopeusennätyksen, jossa kone vaurioitui. Tupakoimaton Harmaja sai ennätyksestään Fiat-yhtiöltä lahjaksi kultaisen savukekotelon. Kultainen savukekotelo on palkinto, jonka Maanpuolustuskorkeakoulun Tukisäätiö luovuttaa vuosittain yleisesikuntaupseerikurssin parhaalle lentäjälle.[2]

Ilmavoimissa 1936–1937 ja 1939 palvellut Harmaja kaatui talvisodan aikana ilmataistelussa 1. helmikuuta 1940 Viipurinlahdella Nuoraalla lähellä Venäjänsaarta. Fokker-hävittäjällä FR-115 lentänyt Harmaja yritti irtaantua vihollisista syöksymällä pilven läpi mutta ei onnistunut enää oikaisemaan konettaan.

TeoksiaMuokkaa

  • Pilven veikot: Maailmansodan kuuluisimpien lentäjien tarina. WSOY 1938. 2. painos 1941, 3. painos 1953.
  • Kauluksennappi: Yksinäytöksinen huvinäytelmä. Kirjoittanut Tap. WSOY:n näytelmäsarja 169. WSOY 1945.

LähteetMuokkaa

VerkkolähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Isänmaan puolesta: Talvisodassa 1939–1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 88–89. WSOY, 1949.
  2. Toppari, Kirsti: "Kuka oli Tapani Harmaja?" Perinnepalsta, Maanpuolustuskorkeakoulu, 1/2006, s. 34-35.