Tapaaminen Turussa 1812
Tapaaminen Turussa 1812 on venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Turussa Aurajoen rannassa Läntinen Rantakatu 1:n kohdalla Turun pääkirjaston lähellä. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssin Kaarle Juhanan tapaamista Turussa vuonna 1812. Kyseessä on Venäjän konsulaatin ja Turun kaupungin yhteistyönä tilaama teos, jonka aloitteentekijänä olivat venäläiset. Veistos paljastettiin tapauksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn seminaarin yhteydessä 2012.[1][2]
Teos muokkaa
Teoksessa Aleksanteri I istuu tuolilla ja tarjoaa Kaarle Juhanalle istumapaikkaa vieressään tuolilla, jolla jo on kruununprinssin päähine. Yleisö voi osallistua historialliseen hetkeen istuutumalla hetkeksi Kaarlen tuolille. Bernadotte-sukuinen Kaarle Juhana on pukeutunut vielä Napoleonin marsalkan univormuun, vaikkei enää tällöin Ranskan armeijassa palvellutkaan.[1] Kruununprinssi oli alkuperäiseltä nimeltään Jean-Baptiste Jules Bernadotte, ja vuodesta 1818 eteenpäin hän oli Ruotsin kuningas nimellä Kaarle XIV Juhana.[3]
Veistos herätti kiivasta keskustelua paitsi tapaamiseen liittyvien mielleyhtymien, myös patsaan ulkonäön ja sijainnin suhteen.[4][5]
Veistoksen poistamista on ehdotettu keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja toistamiseen lokakuussa 2022. Anne Kuorsalo sanoi järjestämässään mielenilmauksessa: "Tähän patsaaseen liittyvä ideologinen ja manipuloiva puoli pitäisi nyt avata uudestaan."[6]
Kuorsalo kirjoittaa patsashankkeesta keväällä 2023 Kanavassa, että Turun kaupungin ilmoituksen mukaan veistokseen tuli Kaarle Juhanan hahmo vasta Turun kaupungin vaatimuksesta. Alun perin lahjoittaja toivoi, että siinä olisi vain Aleksanteri. Patsashankkeen esitteli Turun kaupungille Venäjän pääkonsuli Aleksandr Svertškov apunaan Venäjän duuman Suomi-ryhmän sihteeri Aleksandr Belov, joka oli toiminut myös Eurofacts Oy:n konsulttina ja aikoinaan Suomi-Neuvostoliitto-seurassa ja sotilastulkkina, mikä Kuorsalon mukaan tarkoittaa, että hän on ollut Neuvostoliiton tiedustelulaitoksen luottohenkilöitä. Kuorsalon mukaan Matti Klinge on pitänyt Belovia patsashankkeen todellisena puuhamiehenä. Belov oli aiemmin järjestänyt keisarinna Marian patsaan Maarianhaminaan. Senkin on veistänyt Kovaltšuk, jota Kuorsalo sanoo Vladimir Putinin lempitaiteilijaksi.[7]
Patsas ei ole varsinainen näköispatsas, sillä keisarin rinnassa on kunniamerkkejä, jotka hän sai vasta vuoden 1812 jälkeen, ja Ruotsin kruununperijällä Kaarle Juhanalla on siis yllään Napoleonin armeijan univormu.[7]
Lähteet muokkaa
- Arthur E. Imhof: Bernadotte. Französischer Revolutionsgeneral und schwedisch-norwegischer König. Musterschmidt, Göttingen 1970, ISBN 3-7881-0055-9. (saksaksi)
- Pohjolan-Pirhonen, Helge: ”Ruotsi luopuu Suomen takaisinsaamishaaveista, Turun kokous vuonna 1812”, Kansakunta löytää itsensä. Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-05774-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Andrei Kovalchuk: Tapaaminen Turussa 1812 Turun kaupunki. Viitattu 23.11.2020.
- ↑ Riitta Kormano: Sotamuistomerkki Suomessa, Voiton ja tappion modaalista sovittelua, Turun yliopisto (väitöskirja) (Arkistoitu – Internet Archive) s. 100 alaviite, maininta aloitteentekijästä (pdf)
- ↑ Imhof 1970, s. 91–92.
- ↑ Vaikuttava kulttuuriympäristö, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginmuseo (pdf)
- ↑ Kiistelty patsas paljastettiin Aurajoen rannassa. Turun Sanomat 25.8.2012
- ↑ Arttu Kuivanen, Mielenosoittajat vaativat kiistellyn patsaan poistamista Turun Aurajoen rannalta, Yle.fi, uutiset 13.10.2022, viitattu 13.10.2022
- ↑ a b Anne Kuorsalo, Turun troijalainen. Kanava 3/2023, s. 44–46
Aiheesta muualla muokkaa
- Márcio Carvalho 25.8.2015 (Arkistoitu – Internet Archive) New Performance