Tapaaminen Turussa 1812

veistos Turussa

Tapaaminen Turussa 1812 on venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Turussa Aurajoen rannassa Läntinen Rantakatu 1:n kohdalla Turun pääkirjaston lähellä. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan tapaamista Turussa vuonna 1812. Kyseessä on Venäjän konsulaatin ja Turun kaupungin yhteistyönä tilaama teos, jonka aloitteentekijänä olivat venäläiset. Veistos paljastettiin tapauksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn seminaarin yhteydessä 2012.[1][2]

Tapaaminen Turussa 1812.

TeosMuokkaa

Teoksessa Aleksanteri I istuu tuolilla ja tarjoaa Kaarle Juhanalle istumapaikkaa vieressään tuolilla, jolla jo on kruununprinssin päähine. Yleisö voi osallistua historialliseen hetkeen istuutumalla hetkeksi Kaarlen tuolille. Bernadotte-sukuinen Kaarle Juhana on pukeutunut vielä Napoleonin marsalkan univormuun, vaikkei enää tällöin Ranskan armeijassa palvellutkaan.[1] Kruununprinssi oli alkuperäiseltä nimeltään Jean-Baptiste Jules Bernadotte, ja vuodesta 1818 eteenpäin hän oli Ruotsin kuningas nimellä Kaarle XIV Juhana.[3]

Veistos herätti kiivasta keskustelua paitsi tapaamiseen liittyvien mielleyhtymien, myös patsaan ulkonäön ja sijainnin suhteen.[4][5]

Vuoden 1812 tapaaminenMuokkaa

Tultuaan Ruotsin kruunperilliseksi vuonna 1810 Bernadotte arvosteli Ruotsin silloista ulkopolitiikkaa, jonka mukaan Ruotsin liittoutuminen Eurooppaa valloittaneen Napoleonin kanssa olisi turmiollinen. Mikäli Napoleon voittaisi käynnissä olleen sodan, Ruotsi joutuisi Ranskan vasalliksi. Näissä oloissa olisi siis viisaampi liittyä Napoleonin vastaiseen liittoumaan. Ruotsin ja Bernadotten mahdollisuus hakea Napoleonin vastaista liittoumaa syntyi Napoleonin joukkojen miehitettyä tammikuussa 1812 Saksassa olleen viimeisen ruotsalaisalueen eli Ruotsin Pommerin. Tämän perusteella Bernadotte lähetti helmikuussa 1812 kreivi Carl Löwenhielmin Pietariin tunnustelemaan mahdollista yhteistyötä ja tsaari Aleksanteri I:n ystävyyttä. Ruotsi oli valmis yhteistyöhön keisarillisen Venäjän kanssa, mikäli Ruotsi saisi hyvitykseksi Norjan. Suomen takaisinvalloittaminen ei siis ollut enää kiinnostuksen kohteena. Hyvitykseksi Bernadotten johtama Ruotsi auttaisi Venäjää mahdollisessa sodassa Napoleonia vastaan. Tsaari Aleksanteri I suostuikin ehdotukseen, ja Ruotsin ja Venäjän välillä solmittiin huhtikuussa 1812 liittosopimus. Napoleon yritti vielä taivuttaa Ruotsia ja Bernadottea Ranskan johtaman liittouman puolelle lupaamalla Pommerin, Suomen ja rahoitusta avun palkaksi. Bernadotten vaatimus Norjan saamisesta ei ollut Napoleonille mahdollinen johtuen silloisesta liitosta Norjan silloisen omistajan Tanskan kanssa. Kesäkuussa 1812 Napoleon aloitti sotaretken Venäjälle kohteena valloittaa Moskova.

Tsaari Aleksanteri I ehdotti kesällä 1812 hallitsijakokousta Bernadotten kanssa, jossa sovittaisiin ajankohdan vaatimista yhteisistä toimenpiteistä. Kokouspaikaksi valittiin Turku, jonne hallitsijat saapuivat 24. elokuuta 1812. Turku oli tällöin Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnollinen keskus. Hallitsijoiden käymien keskustelujen perusteella täsmennetty liittosopimus laadittiin 30. elokuuta, jossa sovittiin Ruotsin osallistumisesta Euroopan mannermaalla käytävään sotaan Napoleonia vastaan ja Venäjän tuettava ruotsalaisten Norjan valloitusta.[6]

Tapaaminen sinetöi Suomen jo aiemmin sovitun siirtymisen Venäjän vallan alle ja muutti Itämeren alueen ja Euroopan suurvaltojen keskinäisiä suhteita perusteellisesti. Historiantutkija Matti Klinge on todennut, että tällä sopimuksella luotiin pohja uudelle Euroopalle ja Itämeren alueen rauhalle ja ystävyyden politiikalle.[7]

LähteetMuokkaa

  • Arthur E. Imhof: Bernadotte. Französischer Revolutionsgeneral und schwedisch-norwegischer König. Musterschmidt, Göttingen 1970, ISBN 3-7881-0055-9. (saksaksi)
  • Pohjolan-Pirhonen, Helge: ”Ruotsi luopuu Suomen takaisinsaamishaaveista, Turun kokous vuonna 1812”, Kansakunta löytää itsensä. Porvoo/Helsinki: Werner Söderström Oy, 1973. ISBN 951-0-05774-6.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Andrei Kovalchuk: Tapaaminen Turussa 1812 Turun kaupunki. Viitattu 23.11.2020.
  2. Riitta Kormano: Sotamuistomerkki Suomessa, Voiton ja tappion modaalista sovittelua, Turun yliopisto (väitöskirja) s. 100 alaviite, maininta aloitteentekijästä (pdf)
  3. Arthur E. Imhof: Bernadotte. Französischer Revolutionsgeneral und schwedisch-norwegischer König. Musterschmidt, Göttingen 1970, s. 91–92.
  4. Vaikuttava kulttuuriympäristö, Lahden kaupunginmuseo (pdf)
  5. Kiistelty patsas paljastettiin Aurajoen rannassa. Turun Sanomat 25.8.2012
  6. Pohjolan-Pirhonen 1973: s. 279-285.
  7. Suurmiesten Turun tapaamisesta avautui uusi Eurooppa 24.8.2012. Turun yliopisto. Viitattu 29.3.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa