Tantia Tope
Tantia Tope (s. 1813–1819 – k . 18. huhtikuuta 1859, joskus muodossa Tantia Topi tai Tatya Tope) oli yksi Intian brittivastaisen sepoy-kapinan johtajista. Hän toimi ensin Nana Sahibin alaisuudessa ja myöhemmin itsenäisemmin. Tantia Tope jatkoi vastarintaa aina vuoteen 1859 saakka, jolloin hän jäi petoksen jälkeen brittien vangiksi. Tantia Tope hirtettiin sotaoikeuden langetettua tuomion kapinoinnista.
| Tantia Tope | |
|---|---|
| Ramchandra Panduranga | |
 Tantia Tope vangiksi jäätyään. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1813–1819 Pune, Intia |
| Kuollut | 18. huhtikuuta 1859 Shivpuri, Intia |
Elämäkerta muokkaa
Tantia Tope eli alkuperäiseltä nimeltään Ramchandra Panduranga syntyi vuosien 1813 ja 1819 välillä Intian Punen kaupungissa.[1] Hänen varhaisista vaiheistaan tiedetään varsin vähän. Lempinimi Tanita Tope tai Topi tarkoittaa kapteenia tai komentajaa.[2] Taustaltaan Tantia Tope oli marathi bramiinien kastista. Hän oli palvellut Marathivaltakunnan hallitsijaa eli peshwaa Baji Rao II:sta. Hän oli tutustunut myös Nana Sahibiin, Baji Raon adoptoituun poikaan.[1]
Nana Sahibista tuli yksi Intian sepoy-kapinan johtohahmoista.[1] Hän alkoi johtaa kapinoitsijoita valtaamastaan Cawnporesta eli nykyisestä Kanpurista käsin. Tantia Tope alkoi palvella hänen alaisenaan sotilaskomentajana[2] ja oli mukana Cawnporessa tapahtuneessa verilöylyssä.[1] Tantia Topen joukot tunnettiin etenkin tykistön taitavasta käytöstä. He kärsivät kuitenkin tappion kapinoitsijoita vastaan taistelleille briteille Bithurissa 16. elokuuta 1857.[2] 27.–28. marraskuuta 1857 Tantia Topen joukot ottivat voiton Charles Ash Windhamin johtamista brittijoukoista Cawnporessa, mutta tulivat jo 9. joulukuuta Colin Campbellin johtamien brittijoukkojen voittamaksi.[1] Tantia Topen joukot siirtyivät myöhemmin Gangesin yli.[2]
Maaliskuussa 1858 Tantia Topen joukot lähtivät auttamaan Jhansissa piiritettyjä Lakshmi Bain johtamia kapinallisjoukkoja.[1] Britit voittivat kuitenkin hänen joukkonsa 1. huhtikuuta Betwajoen taistelussa. Tantia Topi joutui vetäytymään Kunchiin ja sieltä edelleen toukokuussa Rajputanaan.[2] Lakshmi Bain onnistui kuitenkin paeta brittien piirityksestä. Kaksikko kohtasi Kalpissa, josta heidän joukkonsa etenivät Gwalioriin 1. kesäkuuta. Gwaliorissa joukot hajosivat ja vastarinta jatkui sissisodan omaisesti.[1] 8. huhtikuuta 1859 Tantia Topi jäi viimein vangiksi erään intialaisen petettyä hänet palkinnon toivossa. Tantia Topia vastaan järjestettiin sotaoikeudenkäynti. Hänet tuomittiin kapinasta kuolemaan. Tantia topi hirtettiin[2] 18. huhtikuuta 1859 Shivpurissa.[1]