Avaa päävalikko

Tampereen Kivimuseo on luonnontieteellinen museo, joka toimii Museokeskus Vapriikissa Tampereella. Museon kokoelmaan kuuluu runsaat 8 000 esinettä, joista noin 7 000 on esillä näyttelyssä. Mukana on jalokiviä, korukiviä, rakennus- ja koristekiviä, synteettisiä kiviä sekä mineraaleja, meteoriitteja ja fossiileja. Näytteitä on yli 80 maasta.[2][3][4]

Tampereen Kivimuseo
Kivimuseon näyttely Vapriikissa.
Kivimuseon näyttely Vapriikissa.
Tyyppi luonnontieteellinen museo
Perustettu 1997 [1]
Sijainti Museokeskus Vapriikki
Alaverstaanraitti 5
Tampella, Tampere
Koordinaatit 61°30′11″N, 023°45′37″E
Ylläpitäjä Tampereen kaupunki
Kotisivut vapriikki.fi/nayttelyt/kivimuseo

Kokoelman keräsi tamperelainen kiviharrastaja, diplomi-insinööri Paavo Korhonen (1920–2018).[5] Kyseessä on huomattavan laaja ja Suomessa ainutlaatuinen yksittäisen harrastajan keräämä kivi- ja mineraalikokoelma.[4][6] Korhonen toivoi, että Kivimuseo innostaisi etenkin lapsia ja nuoria tutkimaan ja keräilemään kiviä.[7]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
Kivimuseon kokoelmaa.

Paavo Korhonen aloitti kiviharrastuksensa heinäkuussa 1980. Hän vieraili lomamatkalla Eräjärven kivimuseossa ja ihastui siellä näkemiinsä brasilialaisiin akaatteihin. Korhonen päätti itsekin alkaa keräillä kauniita kiviä. Hän myös osti Eräjärveltä kokoelmansa ensimmäisen kiven, brasilialaisen montebrasiitin.[4][6][8]

Korhonen etsi kiviä maastosta ja kotimaisten kivimessujen kautta, mutta suurimman osan kokoelmastaan hän hankki ulkomailta ostamalla tai vaihtamalla. Hän rahoitti kivihankinnat muun muassa myymällä postimerkkikokoelmansa.[4][6]

Syyskuussa 1997 Korhonen lahjoitti Tampereen kaupungille ensimmäisen kivierän, noin 3 500 esinettä. Hän esitti samalla toivomuksen, että kivet pääsisivät näytteille museoon. Lahjoitus johti näin Kivimuseon perustamiseen. Korhonen jatkoi kokoelman kartuttamista vielä sen jälkeenkin.[1][4][6]

Kivimuseo sijaitsi marraskuuhun 2013 asti pääkirjastotalo Metson alakerrassa, jossa sillä oli noin 400 neliömetrin tilat.[7][9] Museo joutui muuttamaan pois, koska kirjasto tarvitsi tilat omaan käyttöönsä.[6] Kivimuseo avattiin uudelleen Vapriikissa joulukuussa 2014.[3] Muuton yhteydessä näyttelyn ilme uudistettiin ja tiedot ajanmukaistettiin.[4] Näyttelytilan pinta-ala pieneni hieman, mutta museon kävijämäärä kasvoi.[1][7]

KokoelmaMuokkaa

Kivimuseon esineet on hankittu visuaalisin perustein. Korhosen mukaan häntä kiehtoi nimenomaan kivien esteettisyys, ei esimerkiksi niiden mineraalipitoisuus tai käyttöarvo. Kokoelmassa on siksi paljon värikkäitä, erikoisen näköisiä ja isoja kiviä. Museon suurikokoisimmat näytteet ovat fossilisoituneen puun kappaleita, jotka painavat puolitoista tonnia. Kokoelman yhteispaino on arvioiden mukaan vähintään 30 tonnia.[4][6]

Museon vanhimmat näytteet ovat 4,7 miljardia vuotta vanhoja meteoriitteja. Ne ovat Tampereen museoiden vanhimmat esineet.[5]

Kivimuseolla on harvinaisen edustavia pallokivinäytteitä. Ne ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Poikajärvi, Tähtitalvikki: Kivimuseo 20 vuotta 1.9.2017. Tampere: Vapriikki. Viitattu 4.2.2018.
  2. Luonnontieteelliset museot Helsinki: Suomen museoliitto. Viitattu 4.2.2018.
  3. a b Kivimuseo Tampere: Vapriikki. Viitattu 4.2.2018.
  4. a b c d e f g h Kumpulainen, Tomi: Kivimuseo sai uuden kodin. Museokello, 2015, s. 44–45.
  5. a b Kivimuseon perustaja on poissa 10.1.2019. Tampere: Vapriikki. Viitattu 10.1.2019.
  6. a b c d e f Tuominen, Esa: Tamperelainen diplomi-insinööri on kerännyt kiviä 82 maasta ja lahjoittanut ne museokäyttöön TEK-verkkolehti. 11.9.2013. Viitattu 4.2.2018.
  7. a b c Rämö, Marjo: Tämä pikkumuseo päihittää Tampereen taidemuseon Tamperelainen. 6.9.2013. Viitattu 4.2.2018.
  8. ”Tampereen Kivimuseo” -näyttelyteksti Vapriikin Kivimuseossa. Luettu 31.1.2018.
  9. Heino, Anne: Kivimuseo muuttaa Vapriikkiin 31.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 4.2.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa