Takasotilas
Takasotilas on shakissa sotilas, joka on jäänyt viereisillä riveillä olevista omista sotilaista jälkeen, ja jolla ei voi edetä ilman materiaalin menetystä.[1] Takasotilas on yleensä asemallinen heikkous, sillä sitä on vaikea puolustaa, ja vastustaja voi asettaa upseerinsa sen eteen ilman pelkoa siitä, että se voitaisiin häätää pois toisella sotilaalla. Lisäksi sotilas estää vastustajan torneja ja kuningatarta uhkaamasta nappulaa sotilaan edessä.
| a | b | c | d | e | f | g | h | ||
| 8 |    | 8 | |||||||
| 7 | 7 | ||||||||
| 6 | 6 | ||||||||
| 5 | 5 | ||||||||
| 4 | 4 | ||||||||
| 3 | 3 | ||||||||
| 2 | 2 | ||||||||
| 1 | 1 | ||||||||
| a | b | c | d | e | f | g | h | ||
Mustan c6-sotilas on tyypillinen esimerkki takasotilaasta.
Useissa moderneissa avauksissa pelaaja ottaa tarkoituksella itselleen takasotilaan paremman kehityksen toivossa. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa sisilialaisen puolustuksen Najdorf-muunnelma, jos musta pelaa ...e5 ja sisilialaisen puolustuksen Sveshnikov-muunnelma.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaaKirjallisuuslähteet
muokkaa- Hooper, David & Whyld, Kenneth: The Oxford Companion to Chess. Oxford University Press, 1984. ISBN 0-19-217540-8. (englanniksi)
- Golombek, Harry (1977), Golombek’s Encyclopedia of Chess, Crown Publishing, ISBN 0-517-53146-1
Viitteet
muokkaa- ↑ Hooper, David & Whyld, Kenneth: The Oxford Companion to Chess, s. 21. Oxford University Press, 1984. ISBN 0-19-217540-8. (englanniksi)