Taistelukivääri
Taistelukivääri on täysitehoista kivääripatruunaa ampuva kivääri. Nimitystä käytetään erottamaan täysitehoista patruunaa ampuvat sotilaskiväärit keskitehoista patruunaa käyttävistä puoli- ja täysautomaattitulta ampuvista kivääreistä, joita kutsutaan rynnäkkökivääreiksi. Länsimaiset taistelukiväärit ovat nykyään useimmiten kaliiperiltaan 7,62×51 mm NATO ja rynnäkkökiväärit 5,56×45 mm NATO.[1]
Historia
muokkaaTaistelukiväärit olivat yleisimmillään toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, kun monet asevoimat käyttivät niitä palveluskivääreinään. Maailmansodan vanhat aseet saivat korvaajikseen uusia, jotka olivat usein täysautomaatillakin varustettuja itselataavia, taistelukiväärin tyyppisiä kivääreitä. Kylmän sodan alun tunnettuja taistelukiväärejä ovat muun muassa FN FAL , HK G3 ja AR-10.[1]
Sittemmin ne korvautuivat palveluskäytössä pitkälti kevyempää patruunaa ampuvilla rynnäkkökivääreillä. Nykyaikaiset taistelukiväärit muistuttavat pitkälti rynnäkkökiväärejä, mutta ampuvat vain tehokkaampaa patruunaa. Ne ovat puoli- ja/tai täysautomaattisia ja niihin voi kiinnittää monenlaisia lisävarusteita. Taistelukiväärejä käytetään nykyään harvemmin varsinaisena sotilaiden palveluskiväärinä, mutta voimaa ja kantamaa vaativassa ammunnassa ne ovat suositumpia. Pitkän matkan ammuntaan onkin kehittynyt kevyempi tarkkuuskivääri, tukiampujan kivääri, jotka muistuttavat teknisesti usein hyvin paljon taistelukiväärejä.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kyle Eggimann: What is a Battle Rifle? In-Depth Look from a Military Marksman Lucky Gunner Lounge. 16.4.2015. Viitattu 14.7.2024. (englanniksi)