Syrjäsalmen kalliomaalaus

Syrjäsalmen kalliomaalaus sijaitsee Saimaalla Ummistonveden äärellä Puumalassa Etelä-Savossa. Kalliomaalauksessa on kuviota maalattu laajalle alueelle, vaikka tunnistettavia kuvioita on vain muutama. Maalaus on kivikaudelta ja sen löysivät Lauri ja rouva Arvola vuonna 1977.[1][2]

Syrjäsalmen kalliomaalaus
Sijainti

Syrjäsalmen kalliomaalaus
Koordinaatit 61°31′57.3936″N, 28°18′48.3411″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi kalliomaalaus
Kaupunki Puumala

Kallio ja sen sijainti muokkaa

Maalauskallio sijaitsee Syrjälahdessa, joka on Saimaaseen kuuluvan Ummistonveden Syrjäsalmen pohjoisoassa olevan Syrjäsaaren takana, ja joka sijaitsee Viljakansaaren länsiosassa. Syrjäsaaren takana lahti kapenee ennen lahdenperää Syrjäsalmeksi, joka jää kahden kallion väliin. Maalauskallio on salmen itärannalla salmen ylittävän tien pohjoispuolella.[1][2]

Maalaukset sijaitsevat korkean kallion lievästi eteenpäin kallistuvassa pystyseinässä ja melko korkealla. Kallion pinta on jääkauden hiomaa, mutta sen pinnasta on irronnut lohkareita maahan. Kallion edessä onkin louhikkoa, joka on peittynyt maa-aineksella ja muodostaa järvenrantaan metsäisen terassin. Maalauspaikalle pääsee sekä vesitse että läheiseltä maantieltä 15169, jonne on matkaa viitoitettua polkua pitkin 200 metriä. Paikalle on pystytetty opastaulu.[1][2][3][4]

Nykyään maalauskallion juurelle pääsee kulkemaan jalan, mutta muinaisina aikoina, kun Saimaan vedenpinta oli nykyistä korkeammalla, järvi ulottui pystykalliolle saakka. Tällöin maalaaminen oli mahdollista jään päällä seisten tai veneestä käsin. Eräiden kuvioiden suuri korkeus mahdollistaa niiden ajoittamisen vedenpinnan korkeuden avulla, mikäli kuviot on aikoinaan maalattu veneessä istuen tai järvenjäällä seisten.[5]

Maalaus muokkaa

Maalauskenttä voidaan jakaa korkeuden mukaan kolmeen vaakasuuntaiseen alueeseen, joissa kuvioiden keskittymä sijaitsee suuren punaväriläikän kohdalla. Kauimmaisten kuvioiden vaakasuuntainen etäisyys on silloin 11 metriä ja jossa pystysuunnassa ylin kuvio sijaitsee 5,5 metrin korkeudella ja alin 1,5 metrin korkeudella. Kuvioita on maalausalueelta löytynyt harvakseltaan.[1][5][4]

Ylimpänä sijaitsee joukko kuviokatkelmia, joista yksi esittänee venekuviota. Aivan punaväriläikän yläpuolella keskialueella on seuraava kuviokeskittymä. Ylinnä erottuu selkeästi ihmishahmo, joka on maalattu kuin sormella viivoja vetäen. Sen pää on tehty pyörittämällä maalia ympyräksi. Ihmisen lähellä on muita kuvioiden katkelmia, joista ei voi sanoa mitään. Keskittymän alareunalla on myös toinen ihmishahmo. Tämän pää on maalattu renkaaksi ja renkaan sisälle on vedetty pari jälkeä. Vartalon viivat eivät ole säilyneet ehjinä. Ihmisen vasemmalla puolella on eläinhahmo, joka katsoo vasemmalle. Se voi esittää hirveä.[5][3]

Siirryttäessä tästä kohtaa muutama metri vasemmalle, löytyy uusi kuvioryhmä, jonka kuvioita ei pysty tunnistamaan. Äärimmäisenä vasemmalla, missä rantakaistale loppuu, löytyy vielä kaksi ehjää kuviota. Ne sijaitsevat korkealla kallioseinämässä. Vierekkäin on maalattu kaksi ihmishahmoa, jotka seisovat jalat suorina voimakkaassa haara-asennossa. Vasen hahmo on selvästi pitkäjalkaisempi kuin lyhyempi hahmo. Molemmilla on ympyräpäät ja kädet levittäytyvät sivuille kuin linnun kaarevat siivet.[5][3]

Lähteet muokkaa

  • Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.
  • Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Muinaistaideyhdistys: Syrjäsalmi (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Luukkonen, Ismo: Syrjäsalmi
  • Muinaisjäännösrekisteri: Syrjäsalmen kalliomaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.10.2004. Museovirasto. Viitattu 21.3.2014.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Museovirasto: Syrjäsalmi
  2. a b c Muinaistaideyhdistys: Syrjäsalmi
  3. a b c Luukkonen, Ismo: Syrjäsalmi
  4. a b Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s. 96-97
  5. a b c d Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.254-255, Liite III