Avaa päävalikko

Matti Sven Heikinpoika Saarikoski (10. huhtikuuta 1890 Lapua24. tammikuuta 1917 Latvia) oli suomalainen jääkäri, jonka komppanianpäällikkönä toiminut Armas Ståhlberg ampui Saksan itärintamalla hänen kieltäydyttyään osallistumasta hyökkäykseen. Tapaus herätti pahennusta ja aiheutti kriisin suomalaisen jääkäripataljoonan keskuudessa.

Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania.

Sven Saarikosken vanhemmat olivat työmies Heikki Saarikoski ja Sofia Huhta. Saarikoski toimi merimiehenä ennen kuin liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:en 1. komppaniaan 17. syyskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella sen ensimmäiseen vaiheeseen. Saarikoski kieltäytyi 24. tammikuuta 1917 lähtemästä Aa-joen toiselle retkelle, jolloin komppanian oberzugführer Ståhlberg ampui hänet pistoolilla komppanian edessä Aa-joen rannalla Mitaun edustalla. Asia oli myöhemmin käsiteltävänä sotaoikeudessa, joka ei katsonut sen antavan aihetta enempiin toimenpiteisiin. Saarikoski haudattiin Mitaun sotilashautausmaahan.[1][2]

Saarikosken ampumisen seurauksena jääkärijoukossa puhkesi vakava kriisi.[1][2] Erittäin jyrkästi tapauksen tuomitsi esimerkiksi kauhavalainen jääkäri Arvo Pollari, joka kirjoitti: "Mitä merkitsee meidän yhteiset ponnistuksemme, kun omat miehet ampuvat toisiaan. On tosiaankin luja kuri joukossamme, kun kaikki miehet seisovat kantapäät yhdessä ja katsovat kun yhtä miehistä tapetaan. Ei! Ei tällainen temppu ei menesty toista kertaa." Vaikka sotaoikeus vapautti Ståhlbergin ja esimerkiksi hauptzugführer Torsten Jernström katsoi hänen menetelleen ainoalla oikealla tavalla, monet jääkäritoverit pitivät Ståhlbergiä murhaajana. Ståhlberg kaatui seuraavana vuonna Suomen sisällissodassa.

Saarikoski oli kuollessaan kirjoilla Nurmossa ja oli naimaton.[3]

LähteetMuokkaa

  • Toim. Lars Westerlund, Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa, Valtioneuvoston kanslian julkaisu 6/2004 ISBN 952-5354-48-2
  • E. Jernström, Jääkärit maailmansodassa Sotateos oy Helsinki 1933
  • Suomen sotasurmat 1914-1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Tieto on lähteestä Suomen sotasurmat 1914-1922. Jääkäri Aarne Kuula väittää päiväkirjassaan hänen olleen nainut mies ja kahden lapsen isä.