Suuri murros
Suuri murros (engl. The Great Transformation) on Karl Polanyin vuonna 1944 ilmestynyt kirja. Sen on suomentanut Natasha Vilokkinen ja julkaissut vuonna 2009 Vastapaino. Esipuheen suomennokseen on kirjoittanut Risto Heiskala. Suomennos on saanut J. A. Hollon palkinnon[1].
| Suuri murros: Aikakautemme poliittiset ja taloudelliset juuret | |
|---|---|
| The great transformation: The political and economic origins of our time | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Karl Polanyi |
| Kieli | englanti |
| Genre | taloushistoria |
| Kustantaja | Rinehart & Company |
| Julkaistu | 1944 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Natasha Vilokkinen |
| Kustantaja | Vastapaino |
| Julkaistu | 2009 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 464 |
| ISBN | 978-951-768-225-1 |
| Sarja: Klassikko-sarja | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Teos käsittelee sosiaalisia ja poliittisia mullistuksia, joita tapahtui Englannissa markkinatalouden nousun aikana. Polanyin mukaan nykyaikaista markkinataloutta ja modernia kansallisvaltiota ei pitäisi ymmärtää erillisinä yhteiskunnan osina vaan yhtenä ihmisen keksintönä. Polanyi kutsuu tätä keksintöä markkinayhteiskunnaksi.[2]
Yleisesti
muokkaa |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Polanyi sanoo teoksessa, että modernin valtion kehitys kulki käsi kädessä modernin markkinatalouden kanssa. Hänen mukaansa voimakasta valtiota tarvittiin edistämään yhteiskunnan rakenteessa sellaisia muutoksia, jotka mahdollistivat kilpailukykyisen kapitalistisen talouden. Samalla kapitalistinen talous edellytti vahvaa valtiota lieventämään sen kovempia vaikutuksia. Polanyin mukaan nämä muutokset tarkoittivat sen perustavanlaatuisen yhteiskuntajärjestyksen tuhoamista, joka oli ollut olemassa koko aiemman historian ajan. Polanyi korostaa murroksen suuruutta juuri tästä syystä.
Polanyin empiirinen tutkimus perustui pitkälti niin sanotun Speenhamlandin järjestelmän tutkimiseen. Hän näki järjestelmällä kaksi merkitystä: se oli yhtäältä maa-aatelin viimeinen yritys säilyttää perinteinen tuotannon ja yhteiskuntajärjestyksen järjestelmä ja toisaalta itsepuolustuksellinen toimenpide, jossa yksi yhteiskunnan osa pyrki lieventämään väkivaltaisen taloudellisen muutoksen aiheuttamia häiriöitä. Kirjassa Polanyi esitteli myös näkökantansa, että markkinayhteiskunta on kestämätön, koska se on kohtalokkaan tuhoisa sitä ympäröivälle inhimilliselle yhteiskunnalle ja luonnolle.
Toisin kuin puhdasoppinen liberalistinen kapitalismin nousun selitys katsoo, Polanyi sanoo, että "laissez-faire oli suunniteltua", kun taas sosiaalinen protektionismi oli spontaani reaktio siihen sosiaaliseen sekaannukseen, jonka rajoittamattomat vapaat markkinat aiheuttivat. Hänen mukaansa "itseään säätelevien" markkinoiden rakentaminen edellyttää yhteiskunnan jakamista taloudelliseen ja poliittiseen ulottuvuuteen. Polanyi ei kiellä, etteivätkö itseään säätelevät markkinat olisi tuoneet aivan uudenlaista aineellista vaurautta, mutta hän kuitenkin vihjaa, että tällaisessa ajattelussa näkökulma on liian suppea. Pitäessään maata, työvoimaa ja rahaa "kuvitteellisina hyödykkeinä" (siinä mielessä, että niillä on ominaisuuksia, joita ei ole tuotu julki markkinoiden muodollisessa rationaalisuudessa) markkinat "alistavat yhteiskunnan itsensä markkinoiden laeille". Tästä seuraa hänen mukaansa valtavasti sosiaalista sekaannusta ja yhteiskunnan spontaaneja pyrkimyksiä suojella itseään. Polanyi katsoo, että sosiaalinen protektionismi on yhteiskunnan luonnollinen reaktio, jos vapaat markkinat pyrkivät erottamaan itsensä yhteiskunnan muusta rakenteesta. Hän kutsuu tätä reaktiota "vastaliikkeeksi".
Polanyi ei näe taloustiedettä muista tutkimuksen aloista erillisenä, vaan hänen mielestään taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat luontaisesti sidoksissa toisiinsa. Hän päättää teoksensa ennustukseen sosialistisesta yhteiskunnan synnystä ja huomauttaa, että "vuosisadan sokean 'kehityksen' jälkeen ihminen palauttaa 'asutuksensa'".
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomentajien Agricola ja J. A. Hollo -palkinnot on jaettu 9.4.2010. Yleisradio.
- ↑ Polanyi Polanyi, Karl: Suuri murros: Aikakautemme poliittiset ja taloudelliset juuret (pdf) (Tekstinäyte) vastapaino.fi. Arkistoitu 11.12.2014. Viitattu 29.11.2016. (arkistoitu linkki sis. sivut 1–20)
Kirjallisuutta
muokkaa- Dale, Gareth: Karl Polanyi: The limits of the market. Cambridge: Polity Press, 2010. ISBN 9780745640716 (englanniksi)
- Saari, Juho: Markkinayhteiskunta, työmarkkinat ja sosiaalipolitiikka: Karl Polanyin ”suuren murroksen” yhteiskuntateoriasta ja sen ajankohtaisuudesta. (University of Tampere, Research Institute for Social Sciences, Work Research Centre, Working papers 40) Tampere: Tampereen yliopisto, 1993. ISBN 951-44-3352-1
Aiheesta muualla
muokkaa- Murray N. Rothbard: Down With Primitivism: A Thorough Critique of Polanyi. (1961)
- Marja Jalava: Säkeitä saatanallisesta myllystä – Karl Polanyi ja ”Suuri muutos” (Arkistoitu – Internet Archive). Yhteiskuntapolitiikka 1/1999. (PDF)
- Martti Kuokkanen: Kapitalismi ja kulttuurin hinta. Kansan uutiset 13.5.2009.
- Olli Sinivaara: Markkinoiden mylly jauhaa kaiken (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin sanomat 24.5.2009.
- Jani Pulkki: Johdatus uusliberalistisen ajattelun esihistoriaan (Arkistoitu – Internet Archive). Kasvatus & aika 4/2009.
- Anne Mayhew: The Great Transformation: The Political and Economic Origins of Our Time. EH.net 31.5.2000. (englanniksi)
