Suonenjoen työväentalo
Suonenjoen työväentalo oli Suonenjoen kaupungin keskustassa sijainnut työväentalo, joka tuhoutui tulipalossa 1960- tai 1970-luvulla.
| Suonenjoen työväentalo | |
|---|---|
 Suonenjoen työväenyhdistyksen työväentalo. |
|
| Sijainti | Suonenjoen keskustaajama, Suonenjoki |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Tuhoutui | 1960-1970-luku |
| Rakennuttaja | Suonenjoen Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Korkeus | 5 m |
| Kerrosluku | 1 |
| Kerrosala | 226 m² |
| Tilavuus | 1 130 m³ |
 |
|
Historiaa
muokkaaSuonenjoen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1904. Vuonna 1908 yhdistyksessä oli 24 jäsentä.[1] Vuonna 1909 yhdistys oli vaikeuksissa, sillä toiminta oli hiipunut, jäsenmäärä laskenut, eikä kukaan halunnut toimia puheenjohtajana. Arpajaislupa talon rakennusrahaston kartuttamiseksi oli kuitenkin saatu ja tontti vuokrattu.[2] Talo valmistuikin vuonna 1910.[3] Vuonna 1921 taloon tehtiin tarkastus, jonka yhteydessä nimismies määräsi yhdistyksen ottamaan talon ravintolahuoneen seinällä olleen V. I. Leninin kuvan alas.[4]
Yhdistys lakkautettiin kommunistilakien nojalla vuonna 1932, ja talo oli suojeluskunnan käytössä vuoteen 1941 saakka. Tällöin sen osti Suonenjoen sosialidemokraattinen työväenyhdistys, joka oli perustettu vuonna 1930. Talo vuokrattiin puusepänverstaaksi 1970-luvulla, ja muutamaa vuotta myöhemmin se tuhoutui tulipalossa. Toisen lähteen mukaan tulipalo olisi tapahtunut jo vuonna 1962. Suonenjoen sosialidemokraattinen työväenyhdistys on edelleen toiminnassa, ja se omistaa nykyään kokoustilan Suonenjoen keskustassa.[3][5][6]
Toimintaa työväentalolla
muokkaaTalolla järjestettiin muun muassa kansanhuveja, ja siellä toimi myös voimistelu- ja urheiluseura Kunto.[6]
Rakennus
muokkaaTalo oli hirsirakenteinen ja yksikerroksinen. Sen kokonaispinta-ala oli 226 neliömetriä, johon sisältyi juhlasali näyttämöineen, ravintola ja keittiö. Salissa oli istumapaikat 176 henkilölle. Talossa oli huopakatto. Viimeinen peruskorjaus tehtiin vuonna 1941, jolloin talon perustus, alapohjat, permanto, sisustus ja uunit uusittiin. Jossain vaiheessa talo myös sähköistettiin. Tontilla oli talon lisäksi vuonna 1950 rakennettu 38-neliöinen ulkorakennus.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Matti Turkkila (toim.): SDP:n puoluetilasto 1908 1909. Sos.dem puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 26.8.1909, no 94. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ a b c Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X
- ↑ Savon Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 22.11.1921, no 182. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ Ruuskanen, Esa: Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2609-5
- ↑ a b Suonenjoen sos.dem. työväenyhdistys ry: Historia sites.google.com. Viitattu 25.10.2022.