Suomi ilman naamiota
Suomi ilman naamiota on suomalaisen kommunistin Otto Wille Kuusisen jatkosodan aikana Neuvostoliitossa kirjoittama kirja.[1] Propagandaksi tarkoitettu teos julkaistiin vuonna 1943 suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Se sisältää voimakasta arvostelua Saksan rinnalla sotaa käynyttä Suomea kohtaan. Johan Beckman Institute on julkaissut teoksen uudelleen vuonna 2006.
Kirjan sisältö muokkaa
Kirja paljastaa Suomen neuvostovastaisen politiikan alkujuuret, todeten Suomea hallitsevan porvariston taantumuksellisen koplan olevan täynnä kansalliskiihkoista vihamielisyyttä Neuvostoliittoa kohtaan. Kirjassa väitetään entisten tsaarin upseerien, kuten C. G. Mannerheimin, muuttuneen uskollisesta tsaarinvallan palvelijasta Venäjältä Suomeen siirryttyään suomalaisiksi kansalliskiihkoilijoiksi.[2]
Kirja kertoo Suomen rahavallan ahneudesta ja sen epäonnistuneesta pyrkimyksestä anastaa sotatoimin Neuvosto-Karjalan luonnonrikkaudet, varsinkin sen metsärikkaudet. Karjalais-suomalainen kansa tuli kirjan mukaan silloin kokemuksesta tuntemaan, että suur-Suomi on pieni mutta ahne ja suurikitainen peto, joka on valmis nielemään kaikki luonnonrikkaudet ja ennen kaikkea vihreän kullan.[3]
Kuusinen kertoo kirjassaan, miten Suomi valjastettiin Saksan "imperialististen sotavankkurien" eteen kytkemällä Suomi Saksaan taloudellisin ja poliittisin sitein. Saksan kapitalistit myivät Suomeen tuotteitaan mielellään ja paljon, mutta eivät tahtoneet ostaa suomalaisia tuotteita.[4]
Kuusinen kirjoittaa myös vuoden 1929 maailman talouspulasta, joka aiheutti Suomen rahavallalle niin suuria vaikeuksia, että se päätti järjestää terroristisen fasistiryntäyksen sälyttääkseen pulan rasitukset työväenluokan ja talonpoikien harteille. Suomen rahavalta nostatti sanomalehdissä raivokkaan neuvostovastaisen kamppailun, jonka avulla "lapualaiskonnat" komennettiin lyömään hajalle Suomen ammattijärjestö ja kaikki vasemmistolaiset työväenjärjestöt. Lapuan liikkeen johdon otti Kuusisen mukaan käsiinsä Suomen armeijan yleisesikunta, jolloin kenraali K. M. Walleniuksesta tuli "fasistien joukkohulinan ja tihutöiden järjestäjä" ja Helsingin suurpankkien johtajat ottivat suorittaakseen lapualaishulinan rahoituksen.[5]
Kuusinen kertoo "fasistiroistojen" tuhonneen työväenjärjestöjen sanomalehtien kirjapainoja ja huoneistoja, ottaneen kiinni satoja sosialisteja ja pahoinpidelleen ja häpäisseen heidät. Useita murhattiin ja toisia kuljetettiin itärajalle ja heitettiin Neuvostoliiton puolelle.[6]
Kuusinen kertoo neuvostovastaisen sodan valmisteluista, maan aseteollisuuden kehittämisestä ja Suomen armeijan aseistuksen vahvistamisesta, 40 rakennetusta lentokentästä, jotka enimmäkseen sijaitsivat pitkin Neuvostoliiton rajaa. Kuusinen kertoo myös Mannerheimin linjasta, josta oli tehty vuoden 1939 syksyyn mennessä valmis sotilaallinen hyökkäystukikohta Neuvostoliittoa vastaan.[7]
Kuusinen kertoo kirjassaan, että huolimatta Suomen lukuisten rautabetonilinnakkeiden lujuudesta Karjalankannaksella "uljaan Punaisen Armeijan" joukko-osastot lyhyessä ajassa murskasivat ”Mannerheimin linjan" aiheuttaen Suomen armeijalle raskaan tappion.[7]
Kirja kertoo uuden neuvostovastaisen sodan valmisteluista ja saksalaisten sotilaiden ja sotatarvikkeiden tuomisesta maahan, maassa vallitsevasta terroristisesta hirmuvallasta, poliittisten vankien näännyttämisestä nälkään,[8] talouspulasta ja nälänhädästä.[9]
Kirjan viimeinen luku käsittelee työtätekevän kansan vihaa ja aktiivisen vastarinnan kasvua ja väittää työtätekevien tyytymättömyyden sotaa kohtaan muuttuvan vihaksi ja suuttumukseksi sekä aktiiviseksi vastarinnaksi "fascististen valtaherrain" määräyksiä vastaan.[10]
Lähteet muokkaa
- Kuusinen, O. W.: Suomi ilman naamiota, Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, Moskova, 1943
- Toim. Soikkanen Hannu: Tiennäyttäjät. Suomen työväenliikkeen merkkimiehiä Ursinista Tanneriin, Osa 3, Tammi, Rauma, 1968
Viitteet muokkaa
- ↑ Tiennäyttäjät 3, s.379
- ↑ Suomi ilman naamiota, s. 5–6
- ↑ Suomi ilman naamiota, s. 11–14
- ↑ Suomi ilman naamiota, s. 15–18
- ↑ Suomi ilman naamiota, s. 19–20
- ↑ Suomi ilman naamiota, s. 20
- ↑ a b Suomi ilman naamiota, s. 22–24
- ↑ Suomi ilman naamiota, s. 46–47
- ↑ Suomi ilman naamiota, s. 56–61
- ↑ Suomi ilman naamiota, s. 64