Avaa päävalikko
Esikunta, rakennus nro. 1. Turuntien varressa.
Päällikkö 2, Rakennus nro. 8 Eureninkadun varressa.
Upseerikerho, rakennus nro. 5 Vuorikadun varrella.

Suomen Kasarmit sijaitsevat Hämeenlinnan kaupungin keskustassa Myllymäen kaupunginosassa Turuntien varrella kauppakeskus Goodmania vastapäätä. Kasarmialueen yli 4 hehtaarin alueella oleva noin 15 rakennuksen rakennuskanta ilmentää Suomen sotalaitoksen ja asevelvollisuusjärjestelmän kehitystä, aikakautensa sotilasrakentamista ja arkkitehtuuria sekä venäläisen sotaväen vaiheita maassamme. Rakennuskokonaisuudella kaupunkikasarmina on tärkeä merkityksensä suhteessaan Hämeenlinnan asemaan historiallisena hallinto- ja sotilaskaupunkina sekä Hämeenlinnan kaupunkikuvaan ja sen muutoksiin nykypäivään sakka. Suomen kasarmien alue luokiteltiin vuonna 1993 valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Kasarmialueen yhteydessä on Hämeenlinnan kaupungin pystyttämä itsenäisyyden ajan kasarmin suomalaisten tykistöjoukkojen muistomerkki.

Kansallisen vuoden 1878 asevelvollisuuslain tultua voimaan läänien pääkaupunkeihin alettiin rakentaan kasarmialueita. Hämeenlinnan kasarmialueen rakennukset rakennettiin varsinaisesti 1882–1884 välisenä aikana Yleisten rakennusten ylihallituksen laatimien tyyppipiirustusten mukaan ja pitkälle venäläisiä ohjesääntöjä rakennusten sijoittelusta noudattaen. Suunnittelutyöstä vastasi arkkitehti August Boman. Alueen itälaidassa on tästä rakennusvaiheesta eheänä säilynyt nyk. Eureninkadun varrella päällystön asuinrakennusten rivi, puurakenteisista miehistörakennuksista on säilynyt yksi neljästä tältä rakentamisjaksolta. Puinen päävartio keskellä aluetta, tiilirakenteinen leipomo ja verstasrakennukset Selkäsuonkadun varrella ovat myös alkuperäisillä paikoillaan. Paikalta purettiin kasarmirakentamisen tieltä Turkuun johtavaa tietä suojaavan 1800-luvun alun Suomen sodan jälkeen rakennetun maalinnoituksen, redutin jäänteet. Kasarmikorttelin eteläpuolelle sijoittui erillinen sotilassairaala-alueen kortteli, jonka rakennukset tältä ja sitä seuraavalta ns. venäläiskauden vaiheelta on myöhemmin purettu.

Sotilaskasarmit siirtyivät Suomen autonomian aikana nk. sortokaudella venäläisen sotaväen haltuun 1902 kansallisen sotaväen lakkauttamisen myötä. Ns. venäläistämisen aikana useita tiilirakennuksia käsittävä, alueen toinen rakennusvaihe alkoi myös Hämeenlinnan kasarmialueella. Yleisesti kasarmien suunnittelussa noudatettiin yhtenäisiä venäläisiä arkkitehtuuriperiaatteita. Turuntien varrelle sijoittuvat tiiliset rikkaasti jäsennöidyt miehistökasarmit ja upseerikerho Vuorikadun varrella 1910-luvulta ovat tältä ajanjaksolta, jolloin venäläisten joukkojen määrä kasvoi Hämeenlinnassa ennen 1. maailmansotaa. Suomen itsenäistyttyä kasarmialue jatkoi edelleen sotilaskäytössä aina vuoden 2014 loppuun, jolloin joukko-osastot poistuivat kasarmeilta.

Syksyllä 2015 tehdyllä kaupalla valtion Senaatti-kiinteistöt myi kasarmialueen kilpailutuksen jälkeen Y-K Oy Finlandille. Alueen lokakuussa 2015 vahvistettu kaava mahdollisti alueelle muutos- ja täydennysrakentamista. Tämän myötä Suomen Kasarmit alkoivat kehittyä suljetusta kasarmialueesta kohti omaleimaista kaupunkiympäristöä Hämeenlinnan keskustassa. Kasarmialueelle valmistui vuonna 2017 neljä kolmikerroksista asuinkerrostaloa, ja lisäksi vanhoja rakennuksia on muutettu niin asumis- kuin liike- ja toimistokäyttöön. Olemassa olevat rakennukset yhdessä kaavoitetun uudisrakentamisen kanssa mahdollistavat alueen kehittymisen monipuolisena ja elävänä kokonaisuutena tukeutuen paikan historiallisiin arvoihin.

LähteetMuokkaa

  • Suomen kasarmit, Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys 20.12.2013, ark-byroo Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy Suomen Kasarmit, Hämeenlinna
  • Maankäytön selvitys, sivu 1-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa