Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärän kehitys vuosina 1941–1944

Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärä jatkosodan aikana vv. 1941–1944 kehittyi seuraavasti.

Vuonna 1941 muokkaa

Vuonna 1941 (tilanne 29. kesäkuuta) käytettävissä oli yhteensä 675 asetta, jotka jakautuivat eri puolustushaaroille ja eri asetyyppeihin seuraavasti:


Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1941 [1]
Puolustushaara 7,62 mm 20 mm (37-)40 mm 75/76 (-88) mm Yhteensä
Kenttäarmeija 82 105 132 34 353
Kotiseutu 41 20 58 67 186
Lentojoukot (lentokenttien suojaus) 37 17 12 - 66
Merivoimat 41 - 24 3 68
Varikot 2 - - - 2
Yhteensä 203 142 226 104 675

Vuonna 1942 muokkaa

Vuoden 1942 alussa (tilanne 4. tammikuuta) käytössä oli yhteensä 812 asetta, jotka jakautuivat eri asetyyppeihin ja puolustushaaroihin seuraavasti:


Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1942 [1]
Puolustushaara 7,62 mm 20 mm (37-)40 mm 75/76 (-88) mm Yhteensä
Kenttäarmeija 177 144 108 27 456
Kotiseutu 37 3 92 98 230
Lentojoukot (lentokenttien suojaus) 27 17 12 - 56
Merivoimat 27 - 26 3 56
Varikot 14 - - - 14
Yhteensä 282 164 238 128 812


Kaluston sijoittamisessa merkittävimpinä muutoksina lienee pidettävä sitä, että kevyitä aseita (7,62–20 mm) oli siirretty merivoimilta ja kotialueelta kenttäarmeijan alueelle sekä raskaampia aseita (40-76 mm) kenttäarmeijalta kotiseudulle.

Vuoden 1942 aikana asemäärä kasvoi merkittävästi (n. 700 kappaletta) mm. 40 mm:n Bofors-tykkien lisenssivalmistuksen ja valtion kivääritehtaan aloitettua 20 mm:n kaksois-ilmatorjuntatykkien valmistuksen.

Aseiden kokonaismäärän kasvu mahdollisti mm. kotialueen, merivoimien ja ilmavoimien kevyiden aseiden määrän merkittävän kasvattamisen. Kenttäarmeijan asekaluston määrässä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuoden aikana aseita siirrettiin myös varikoihin noin 90 kappaletta.

Vuonna 1943 muokkaa

Vuoden 1943 (tilanne 3. tammikuuta) alussa ilmatorjuntaan oli käytettävissä yhteensä 1514 asetta, joista oli


Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1943 [1]
Puolustushaara 7,62 mm 20 mm (37-)40 mm 75/76 (-88) mm Yhteensä
Kenttäarmeija 173 143 121 11 448
Kotiseutu 65 29 94 105 293
Lentojoukot (lentokenttien suojaus) 168 21 22 - 211
Merivoimat 127 221 73 30 451
Varikot 66 4 6 31 107
Yhteensä 599 418 316 181 1514


Aseiden sijoittamisessa muutoksina edelliseen vuoteen verrattuna oli merkittävää se, että varikoihin oli siirretty jo melkoisen suuri määrä aseita (lukumäärä nousi edellisen vuoden 14:stä 107:ään). Kyseessä olivat ilmeisesti jo osin vanhentuneina pidetyt aseet ja osin loppuun kuluneet aseet.

Vuoden aikana merkittävimpiä muutoksia ilmatorjunnan kalustotilanteessa oli Saksasta aloitetut 88 mm:n kaluston hankinnat, 20 mm:n kaluston lisähankinnat kotimaasta ja 7,62 mm:n kaluston alkaneet poistot. Viimeksi mainittuja (tavanomaisista konekivääreistä tehtyjä it-aseita) pidettiin jo vanhentuneina ja tehottomina uudenaikaisten neuvostohävittäjien ja rynnäkkökoneiden torjuntaan.

Vuonna 1944 muokkaa

Vuoden 1944 alussa (tilanne 1. tammikuuta) ilmatorjuntaan oli käytettävissä 1719 asetta, joista oli


Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1944 alussa [1]
Puolustushaara 7,62 mm 20 mm (37-)40 mm 75/76 (-88) mm Yhteensä
Kenttäarmeija 132 226 106 12 476
Kotiseutu 68 60 112 184 424
Lentojoukot (lentokenttien suojaus) 175 26 20 - 221
Merivoimat 90 353 40 30 513
Varikot 46 27 6 6 85
Yhteensä 511 692 284 232 1719


Kevään 1944 aikana poistettiin suuri määrä 7,62 mm:n aseita ja hankittiin merkittävä määrä 88 mm:n kalustoa.

Kannaksen suurhyökkäyksen alla (4. kesäkuuta) oli käytettävissä 1582 asetta, joista oli


Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1944 kesän alussa [1]
Puolustushaara 7,62 mm 20 mm (37-)40 mm 75/76 (-88) mm Yhteensä
Kenttäarmeija (osa lentojoukkojen) 114 204 99 12 429
Kotiseutu (osa lentojoukkojen) 134 135 135 238 642
Merivoimat 66 368 38 11 483
Varikot 6 13 6 3 28
Yhteensä 320 720 278 264 1582

Aiemmin lentojoukoille merkityt aseet kuuluvat viimeisessä taulukossa kenttäarmeijan ja kotiseudun asemääriin.

Tilasto ilmatorjuntakaluston hankinnoista vv. 1941–1944 muokkaa

Ilmatorjuntakaluston hankinnat jatkosodan aikana [2]
Kalusto Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä
7,62 mm ilmatorjunta-kk 271 - 271
20 mm ilmatorjuntakanuuna 174 55 229
37 mm ilmatorjuntakan. - 4 4
40 ItK 38 71 - 71
75-76 mm ilmatorjuntakan. - 46 46
88 mm ilmatorjuntakan. - 108 108
Keskuslaskimet 9 45 54
Tutkat m/39 - 6 6
Ilmavalvontatutkat - 2 2
Etäisyysmittarit - 75 75
Valonheittimet 11 180 191

Lähteiden perusteella jatkosodan aikana ei Neuvostoliitolta saatuja sotasaalisaseita jaettu joukkojen käyttöön.

Keveiden aseluokkien (7,62–20 mm) vaikuttaa kahdesta eri lähteestä kerätyt tiedot olevan ristiriidassa keskenään, mutta todennäköisin selitys sille, että molempiin aseluokkiin on tullut "ylimääräistä" kalustoa johtuu siitä, että :

  • 7,62 mm:n luokassa tavanomaisia konekiväärejä on todennäköisesti välillä asennettu ilmatorjuntajalustoille ja väliin sieltä poistettu
  • 20 mm:n luokassa todennäköisin selitys liittyy 20 mm:n pst-kivääriin, joita poistettiin alkuperäisestä käytöstään ja asennettiin it-jalustoille sodan loppua kohden.

Eli aseita ei siis varsinaisesti hankittu mistään vaan ne olivat olemassa olevia aseita, joiden käyttötarkoitus vaihteli.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Pentti Palmu: Suomen ilmatorjunnan vaiheita 1925-90. Ilmatorjuntaupseeriyhdistys, 1989. ISBN 952-90083-0-9.
  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e "Suomen ilmatorjunnan vaiheita 1925-90" s. 201
  2. "Jatkosodan historia" osa 6 s. 319