Avaa päävalikko

Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) on tappavan myrkyllinen seitikkilaji.

Suippumyrkkyseitikki
Cortinarius rubellus 01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Cortinariaceae
Suku: Seitikit Cortinarius
Laji: rubellus
Kaksiosainen nimi

Cortinarius rubellus
Cooke[1]

Katso myös

 Commons-logo.svg Suippumyrkkyseitikki Commonsissa

Sisällysluettelo

UlkonäköMuokkaa

Suippumyrkkyseitikin kuparinruskean sävyinen lakki kasvaa 3–13 cm leveäksi ja lakin keskelle muodostuu joskus kohouma, josta sieni on saanut nimensä. Suippumyrkkyseitikin jalka ja heltat ovat lakin väriset. Jalassa saattaa olla keltaisia seittivöitä.

Kasvuaika- ja paikkaMuokkaa

Suippumyrkkyseitikki kasvaa syksyllä enimmäkseen kangasmetsissä Etelä-Suomessa, mutta sitä on löydetty myös Lapista.

MyrkyllisyysMuokkaa

Suippumyrkkyseitikki sisältää orellaniinia, joka on erityisesti munuaisia vaurioittava hengenvaarallinen solumyrkky. Sienen orellaniinipitoisuus on itiöissä 0,09 %, lakissa 0,78 %, jalassa 0,42 % ja sienirihmastossa 0,03 %.selvennä Myrkyt eivät häviä keittämällä eivätkä millään muullakaan käsittelytavalla. Kokeellisen ja kliinisen myrkytyskuvan perusteella on päätelty, että sienessä olisi myös kortinariini A ja B -nimisiä rengasrakenteisia peptidejä, jotka myös vahingoittavat munuaisia. Kortinariineja on varmistettu esiintyvän muissa seitikkisuvun sienissä.[2].

Suippumyrkkyseitikin maku on mieto ja sienen sisältämä myrkky vaikuttaa usein vasta vuorokausien jälkeen sienen syömisestä. Myrkky tuhoaa ihmisen munuaiskudosta ja on vaarallista pieninäkin määrinä. Suomessa tunnetaan ainakin kolme suippumyrkkyseitikin aiheuttamaa kuolemantapausta. Noin kolmasosalle myrkytyksen saaneista potilaista jää pysyvä vaikea munuaisvaurio, mutta suotuisissa tapauksissa munuaisten toiminta voi palautua kokonaan tai osittain, ja virtsaneritys alkaa uudelleen[2] [3].

Samankaltaisia lajejaMuokkaa

Keskieurooppalainen lehtomyrkkyseitikki (Cortinarius orellanus) on suippumyrkkyseitikin tapaan tappavan myrkyllinen, mutta sitä ei ole löytynyt Suomesta. Aiemmin myös kangasmyrkkyseitikkiä, jota nykyisin nimitetään myös keltavyöseitikiksi (Cortinarius gentilis), pidettiin yhtä vaarallisena, mutta nykyisin sen myrkkyjä pidetään huomattavasti lievempinä.

LähteetMuokkaa

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
  2. a b Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Sienimyrkytykset (PDF).
  3. Hoppu, Kalle: Sienimyrkytykset ja niiden hoito. Suomen lääkärilehti 27-31/2008, 2008. Sienimyrkytykset ja niiden hoito (PDF).

Aiheesta muuallaMuokkaa