Suihku
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Suihku on kylpy- tai pesuhuoneessa oleva peseytymiseen tarkoitettu laite, jonka pienistä rei'istä purkautuu vettä suihkuna.[1] Suihkussa vesi virtaa suihkupäähän vesiputkiston paineella, ja suihkupää jakaa veden tavanomaisesti pisaroiksi.
Oikein säädetyn vesijohtoverkoston suihkuvirtaama on noin 12 litraa minuutissa. Yksi suihkukäynti kestää tyypillisesti 5-10 minuuttia.[2] Tuon pituinen suihku kuluttaa noin 60-120 litraa vettä[3], josta kuuman veden osuus on noin 60 prosenttia[4].
Suurin osa suomalaisista ja muista pohjoismaiden asukkaista ei käy joka päivä suihkussa. Nuoremmat peseytyvät yleensä vanhempia useammin ja pidempään. Lähes puolet 18–49-vuotiaista käy suihkussa joka päivä, kun taas 40 prosenttia 50–70-vuotiaista peseytyy vain muutaman kerran viikossa tai vieläkin harvemmin.[5] Päivittäinen peseytyminen saattaa olla jopa haitallista iholle, koska lämmin vesi huuhtoo pois ihoa suojaavia mikro-organismeja[6].
Sijoitus
muokkaaSuihku sijoitetaan yleensä pesuhuoneeseen tai kylpyhuoneeseen, usein suihkuseinän taakse tai suihkukaappiin. Suihkukaappi on vesitiivis suihkuseinien ja kulkuoven täysin erottama suihkutila. Suihkun voi erottaa muusta pesutilasta myös suihkuverho. Näiden tarkoitus on estää veden roiskuminen etäämmälle suihkusta ja toisinaan toimia myös näkösuojana.
Nopeus ja edullisuus
muokkaaSuihkussa peseytyminen on nopeampaa kuin kylpyammeessa, ja se kuluttaa vähemmän vettä. Tavallisimmin yhden suihkukerran aikana vettä kuluu parista kymmenestä litrasta ylöspäin. Vähemmän vesimäärän lisäksi myös veden lämmittämiseen tarvittava energiamäärä pienenee. Sumusuihkussa, jossa suihkupää jakaa veden pisaroiden sijaan hienojakoiseksi sumuksi, veden ja energian kulutus edelleen pienenee.
Tyyppejä
muokkaaSekoitinsuihku
muokkaaSekoitinsuihku on tyypillisin suihkutyyppi kotitalouksissa. Sekoitinsuihku koostuu sekoittimesta ja suihkuosasta, joita yhdistää vesiletku. Sekoittimessa säädetään kylmä ja lämmin vesi haluttuun lämpötilaan. Kahvaosan kautta vesi tulee suihkuna ulos.
Useimmissa suihkumalleissa kahvaosa on vaihdettavissa ja tilalle voidaan laittaa mm. hierovia suihkukahvoja.
Joissakin sekoitinsuihkumalleissa on myös juoksuputki, jota voidaan käyttää normaalin hanan tavoin esimerkiksi saunakiulun täyttämiseen.
Sadesuihku
muokkaaSadesuihkuissa suihkusuutin on kiinteäasenteinen. Vesi tulee suuttimeen metalliputkea pitkin sekoitinosasta ja suihkuaa ulos suuttimesta sadepisaroiden tavoin.
Sadesuihkun suihkupaine on muita suihkumalleja matalampi johtuen suuttimen reikien suuremmasta pinta-alasta.
Suihkupaneeli
muokkaaSuihkupaneeli on kiinteäasenteinen monisuuttimellinen suihkuyksikkö. Suihkupaneeleissa on normaalin suihkun lisäksi pienempiä, eri suuntiin asetettavia hierovia suihkuja. Hierova suihkuvaikutus perustuu normaalia suihkua kovempaan vedenpaineeseen.
Bideesuihku
muokkaa- Pääartikkeli: Käsisuihku
Bideesuihku eli käsisuihku on saniteettitiloissa käytetty intiimihygienian hoitoon tarkoitettu väline. Käsisuihku kytketään erillisellä liittimellä hanaan. Hanan tulee olla bidee-yhteensopivia: hanan kahden tuloputken lisäksi hanasta tulee löytyä bidee-lähtöputki.
Lähteet
muokkaa- ↑ suihku. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Maarit Rasi: Näin nopeasti suihkusta tulisi selviytyä – suihkuajan lyhentäminen säästää vuodessa satoja euroja Ilta-Sanomat. 10.1.2019. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto. https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/vedensaastoohjeet-1.pdf
- ↑ Lorotatko vettä estoitta suihkussa? Yle Uutiset. 4.2.2013. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Kysely selvitti: Näin usein suomalaiset käyvät suihkussa Mynewsdesk. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Suihkussa ei kannata käydä joka päivä – professorin mielestä se on vain turha tapa, josta olisi luovuttava www.iltalehti.fi. Viitattu 1.12.2022.