Sudža
Sudža (ven. Су́джа) on kaupunki Kurskin alueella Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Dneprin vesistöön kuuluvan Sudžajoen varrella. Kaupunki on etelästä Ukrainan Sumyn alueeseen rajoittuvan Sudžan piirin hallintokeskus.[1][2][3][4][5] Vuonna 2010 kaupungissa asui 6 036 ja koko maaseutuvaltaisessa piirissä 26 964 ihmistä.[6]
| Sudža Суджа |
|
|---|---|
 Kulttuuritalon edustaa. |
|
.png) lippu |
_(1780).png) vaakuna |
.svg) Kurskin alueen sijainti, alla kaupungin sijainti alueella |
|
  Sudža |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Subjekti | Kurskin alue |
| Piiri | Sudžan piiri |
| Perustettu | 1600-luku |
| Kaupungiksi | 1664 |
| Väkiluku (2010) | 6 036 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Kaupunki sijaitsee aluekeskus Kurskista noin 105 kilometriä lounaaseen, Sumyyn johtavan, Venäjän puolella maantienumeroinnilla R200 tunnetun alueellisen pääväylän varrella.[1][4][5] Kolme kilometriä keskustan itäpuolella sijaitsee Sudžan rautatieasema, joka on luoteesta kaakkoon johtavan ratayhteyden Lgov–Proletarski (Gotnja) väliasema.[1][3][7][4]
Sudža on perustettu linnoitettuna, Moskovaa suojaavana slobodana 1600-luvulla.[3] Palon jälkeen asutus rakennettiin uudelleen ja se sai kaupungin aseman vuonna 1664.[3][1][2]
Kaupungin nykyisistä kirkoista vanhimpiin lukeutuvat vuonna 1812 valmistunut Pyhän Kolminaisuuden kirkko ja vuonna 1799/1828 valmistunut Pokrovan kirkko.[1][8][9]
-
Sudžan rautatieasema. -
Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1812). -
Pokrovan kirkko (1799/1828). -
Kolmas_kirkko (1899?) Sudžassa.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Sudža (Суджа) (teoksen verkkoversio) Goroda Rossii / Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija. 1994. Viitattu 12.12.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Sudža Geografitšeskaja entsiklopedija: Slovar sovremennyh geografitšeskih nazvanyi. 2001. Viitattu 12.12.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Sudža Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. 1969-1978. Moskova: Sovetskaja Entsiklopedija. Viitattu 12.12.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b c Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 264-265. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ a b Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija, s. 100-101. PKO Kartografija, 2014. ISBN 978-985-549-711-1. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11, pdf tai Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: Statistika Rossii. Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 11.12.2022. (venäjäksi)
- ↑ N. P. Larutina (redaktor atlasa): Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) 1:750 000...1:35 000 000. s. 15. Omsk, Venäjä (ул. Таубе Но 21, 644099 Омск): ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
- ↑ Sudža. Tserkov Troitsy Živonatšalnoi i Voznesenija Gospodanja. Troitskaja tserkov. sobory.ru. Viitattu 12.12.2022. (venäjäksi)
- ↑ Sudža. Tserkov Pokrova Presvjatoi Bogoroditsy. Pokrovskaja tserkov. sobory.ru. Viitattu 12.12.2022. (venäjäksi)