Styks (m.kreik. Στύξ 'viha') on kreikkalaisessa mytologiassa manalan pääjoki, joka kiersi sen ympäri yhdeksän kertaa.[1] Sen uskottiin olevan myös alkulähde samannimiselle joelle Arkadiassa. Tarinan mukaan Akhilleus kastettiin Styksiin lapsena, jolloin hän sai vahingoittumattoman ihon, kaikkialta paitsi kantapäästä, ja Aleksanteri Suuri myrkytettiin sen vedellä.

Gustave Doré, Styks, 1861.

Styks-virran lautturi oli nimeltään Kharon, joka maksua vastaan kuljetti vainajan Haadeeseen. Jos vainajalla ei ollut rahaa lautturille, hän ei päässyt joen yli vaan hänen sielunsa jäi ikuisiksi ajoiksi vaeltelemaan. Antiikin Kreikassa oli sen takia tapana panna vainajan suuhun kolikko. Se oli tarkoitettu maksuksi Kharonille.

JumalatarMuokkaa

Styks oli myös Okeanoksen ja Tethyksen vanhin tytär, okeanidi. Hän sai Pallaksen kanssa lapset Nike, Kratos, Zelos ja Bia. Hänen mainitaan saapuneen ensimmäisenä lastensa kanssa Zeuksen avuksi titanomakhian alettua. Tästä kiitokseksi jumalat alkoivat vannoa valansa hänen nimeensä, ja hänen lapsensa saivat asua Zeuksen luona.[2]

Katso myösMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Styks.

LähteetMuokkaa

  1. Hesiodos: Theogonia ('Jumalten synty') 775–806 (engl. käännös).
  2. Hesiodos: Theogonia ('Jumalten synty') 383–403 (engl. käännös).
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.