Steninin M-16 (tunnettiin myös nimityksillä MVA M-16 ja Grigorovitš M-16) oli venäläinen ensimmäisen maailmansodan aikainen meritiedustelu- ja koulukone.

Grigorovitš M-16 ensimmäinen maailmansodan aikana Pietarissa vuonna 1917.

Dmitri Grigorovitš suunnitteli M-16-koneen ranskalaisen Farman F.30 -vesikoneen pohjalta. Kellukkeilla tai vaihtoehtoisesti suksilla varustetun koneen lento-ominaisuudet olivat huonot, silti sitä valmistettiin noin 50 kappaletta.[1]

Käyttö Suomessa

muokkaa

Suomen ilmavoimat sai käyttöönsä sisällissodassa viisi venäläisten jättämää konetta sekä runsaasti varaosia. Osista koottiin myöhemmin yksi kone lisää. Koneet olivat jo käyttöön otettaessa huonokuntoisia. Luutnantti Väinö Mikkola yritti kuljettaa Stetinin-koneella senaatin puheenjohtajan Svinhufvudin Helsingistä Vaasaan helmikuussa 1918, lento jouduttiin kuitenkin keskeyttämään moottorihäiriön takia. Farmaneiksi Suomessa kutsuttuja koneita käytettiin ilmavoimissa vuoteen 1923 asti. Suomen ensimmäinen laskuvarjohyppy tehtiin 17. kesäkuuta 1922 M-16-koneesta, hyppääjä oli E. Erho.[1]

Tekniset tiedot

muokkaa
  • Tyyppi: kaksipaikkainen ja -tasoinen meritiedustelu- ja koulukone
  • Moottori: 9-sylinterinen nestejäähdytteinen Salmson-tähtimoottori, teho 150 hv
  • Kärkiväli: 18 m
  • Pituus: 8,6 m
  • Tyhjäpaino: 1 100 kg
  • Lentopaino: 1 450 kg
  • Suurin nopeus: 110 km/h
  • Lakikorkeus: 2 500 m
  • Lentoaika: 4 h.

[2]

Lähteet

muokkaa
  • Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin – 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. ISBN 951-95688-2-4

Viitteet

muokkaa
  1. a b Heinonen 1992 s. 38
  2. Heinonen 1992 s. 39

Aiheesta muualla

muokkaa