Stasanor
Stasanor (m.kreik. Στασανωρ, 300-luku eaa.) oli kreikkalainen sotilas joka palveli Aleksanteri Suurta. Hän oli kotoisin Kyproksen Soloista ja luultavasti Soloin hallitsijasuvun jäsen.
Stasanor kuului Aleksanteri Suuren lähipiiriin (hetairoi) vuodesta 332/331 eaa. alkaen. Stasanor sai tehtäväkseen vangita Arian kapinaan nousseen satraapin Arsakeen vuonna 328 eaa. Stasanor toi kapinallisen Aleksanterille kahleissa ja hänet nimitettiin Arian uudeksi satraapiksi. Myöhemmin Aleksanteri antoi Stasanorin hallitavaksi myös Drangianan. Kun Aleksanteri oli palaamasta Intian sotaretkeltään Stasanor saapui häntä vastaan Karmaniaan mukanaan suuri määrä kameleja ja muita kuormaeläimiä. Stasanor palasi maakuntaansa, mutta saapui taas Aleksanterin luokse tämän ollessa Susassa. Tällä kertaa Stasanorilla oli mukanaan persialaisia sotilaita, joita oli koulutettu Aleksanterin määräysten mukaan. Stasanor oli mukana Medeios Larissalaisen järjestämissä juhlissa, joiden jälkeen Aleksanteri sairastui ja myöhemmin menehtyi. Diadokit päättivät Babylonissa että Stasanor saisi jatkaa Arian ja Drangianan satraappina. Triparadisoksessa vuonna 321 eaa. Stasanor nimitettiin tärkeämmän Baktrian ja Sogdianan satraapiksi.
Antigonos I:n ja Eumeneen välisessä sodassa Stasanor tuki ilmeisesti Eumenesta, mutta ei itse lähtenyt sotaan vaan lähetti ainoastaan joukkoja joita johti Stasandros. Vuoden 317 eaa. jälkeen Stasanorista ei tiedetä mitään. Seleukos I valtasi Baktrian vuonna 305 eaa., joko Stasanorilta tai tämän seuraajalta.
Katso myös
muokkaa- Klearkhos Soloilainen, Stasanorin maanmies ja peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi joka eli Baktriassa.
Lähteet
muokkaa- Waldemar Heckel: Who's who in the Age of Alexander the Great: Prosopography of Alexander's Empire s. 255. Blackwell Publishing, 2006. ISBN 1-4051-1210-7