Strafgesetzbuch
Strafgesetzbuch, lyh. StGB on Saksan rikoslaki ja Saksan rikosoikeuden oikeusperusta. Se juontaa juurensa Saksan keisarikunnan rikoslakiin, joka hyväksyttiin Saksan valtiopäivilä 15. toukokuuta 1871 ja joka oli suurelta osin identtinen vuonna 1870 annetun Pohjois-Saksan liiton rikoslain kanssa. Strafgesetzbuch tuli voimaan 1. tammikuuta 1872. Tämän jälkeen sitä muutettiin useaan otteeseen seuraavien vuosikymmenien aikana vastauksena paitsi muuttuviin moraalikäsityksiin ja toisen maailmansodan jälkeen Saksan liittotasavallan peruslain mukaisiin perustuslaillisiin määräyksiin.[1]
Rakenteeltaan Strafgesetzbuch on jaettu kahteen pääosaan. Yleisessä osassa (Allgemeiner Teil) on lueteltu yleiset asiat, esimerkiksi lain soveltamisala, lakiin liittyvät määritelmät, kelpoisuus tuomita syylliseksi, tekeminen, yllyttäminen tai avustaminen, tarpeellinen puolustus, yleiset säännökset rangaistuksista (sakko ja vankeus), vanhentumisajat ja rikosten yritykset. Toinen osa on erityisosa (Besonderer Teil), jossa luetellaan eri rikokset ja niiden määritelmät ja rangaistukset.[2]
