Square Kilometre Array

radioteleskooppi

Square Kilometre Array (SKA) on suunnitteilla oleva radioteleskooppi, joka rakennetaan Etelä-Afrikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Valmistuttuaan se on maailman suurin.[1]

Square Kilometre Array
SKA
Taiteilijan näkemys Square Kilometre Array radioteleskoopista.
Taiteilijan näkemys Square Kilometre Array radioteleskoopista.
Sijainti Etelä-AfrikkaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 30°43′16.07″S, 21°24′40.06″E
Rakennettu
Tyyppi radioteleskooppi, radiointerferometri
Keräämisala 1 km2View and modify data on Wikidata
Aallonpituus 70 MHz – 30 GHz
Kotisivu https://www.skao.intView and modify data on Wikidata
SKA:n sijainti
SKA:n sijainti
SKA
Square Kilometre Arrayn sijainti.
Taiteilijan näkemys Ska-antenneista yöllä.

Radioteleskoopin kuvaus

muokkaa

Radioteleskoopissa on 3 000 lautasantennia, joiden halkaisija on 15 metriä. Lisäksi siihen kuuluu 250 moduuliantennia ja 25 000 dipoliantennia.[2] Lautasten yhteispinta-ala on neliökilometri, mistä SKA on saanut myös nimensä. Radioteleskooppista tulee spiraaligalaksin muotoinen, jonka keskustassa on kaksi tuhatta antennia ja loput tuhat ovat kiertyneinä viideksi kierteishaaraksi keskustasta ulospäin.[1] Lautasantenneja SKA käyttää lyhyiden taajuuksien vastaanottamiseen. Keskipitkien taajuuksien vastaanottamiseen käytetään moduuliantenneja ja dipoliantenneja pitkien taajuuksien vastaanottamiseen.[2] Antennien yhteispinta-ala on neliökilometrin. Antennien vastaanottamat taajuudet ulottuvat 70 megahertsistä 30 gigahertsiin.lähde?

Rakentaminen

muokkaa

Radioteleskooppi rakennetaan siten, että Australian kierteishaarat ulottuvat Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikasta ne etenevät Intian valtameren saarille. Siten se kattaa mantereen kokoisen alan. Lautasantennit on tarkoitus sijoittaa pääosin autiomaihin, joissa on mahdollisimman vähän häiriöitä. Rakennustyöt aloitettaneen vuonna 2018selvennä ja kaiken pitäisi olla valmista vuonna 2020-luvulla.[3]

Käyttötarkoitus

muokkaa

SKA-teleskoopilla on tarkoitus nähdä niin varhaiseen maailmankaikkeuteen, ettei valo ollut edes vielä syntynyt. Sillä erotetaan uusia yksityiskohtia, joiden avulla pystytään tutkimaan tähtien syntyä, galaksien kehitystä, mustia aukkoja ja mitä on pimeä aine.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Vesa Vanhalakka: Mantereen kokoinen jättiteleskooppi etsii samalla myös elämän molekyylejä. Aamulehti, 29.5.2012, s. A10.
  2. a b Mäkinen, Jari: Teleskooppien titaani kuuntelee avaruuden ääriä (julkaistu numerossa 1/2013, s. 25) Tiede -lehti. 8.1.2013. Viitattu 15.1.2019.
  3. The SKA Project SKA Telescope – Exploring the Universe with the world's largest radio telescope. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa