Sotareportteri (engl. Somewhere I’ll Find You) on vuonna 1942 ensi-iltansa saanut Wesley Rugglesin ohjaama yhdysvaltalainen toiseen maailmansotaan sijoittuva romanttinen draamaelokuva, jonka pääosissa ovat Clark Gable ja Lana Turner. Elokuva perustuu Charles Hoffmanin vuonna 1940 Cosmopolitan-aikakauslehdessä julkaistuun novelliin Somewhere I’ll Find You, jonka pohjalta Walter Reisch laati sovituksen ja Marguerite Roberts käsikirjoituksen.[1][2]

Sotareportteri
Somewhere I’ll Find You
Ohjaaja Wesley Ruggles
Käsikirjoittaja
Tarina Charles Hoffman
Tuottaja Pandro S. Berman
Säveltäjä Bronisław Kaper
Kuvaaja Harold Rosson
Leikkaaja Frank E. Hull
Tuotantosuunnittelija Cedric Gibbons
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Metro-Goldwyn-Mayer
Levittäjä Metro-Goldwyn-Mayer
Ensi-ilta
Kesto 108 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Juoni muokkaa

Sotakirjeenvaihtajaveljekset Jonny (Clark Gable) ja Kirk Davis (Robert Sterling) palaavat Saksasta New Yorkiin lokakuussa 1941, jolloin Yhdysvallat on vielä puolueeton valtio toisessa maailmansodassa. Sittemmin heidän päätoimittajansa George L. Stafford (Charles Dingle) antaa heille molemmille potkut skandaalinhakuisuudesta. Jonny saa selville, että hänen vanhaa huonettaan asuttaa uusi vuokralainen, kaunis reportteri Paula Lane (Lana Turner), joka lähtee New Yorkista sotakirjeenvaihtajaksi Aasiaan välittämään uutisia Tyynenmeren sodasta. Kun Paula katoaa Indokiinassa, veljekset lähtevät etsimään häntä ja taistelemaan hänen rakkaudestaan.[1][3]

Näyttelijät muokkaa

 Clark Gable  Jonathan ”Jonny” Davis  
 Lana Turner  Paula Lane  
 Robert Sterling  Kirk ”Junior” Davis  
 Patricia Dane  Crystal McRegan  
 Reginald Owen  Willie Manning  
 Lee Patrick  Eve ”Evie” Manning  
 Charles Dingle  George L. Stafford  
 Van Johnson  luutnantti Wade Hall  
 Keenan Wynn  kersantti Tom Purdy  

[1]

Tuotanto muokkaa

Esituotanto muokkaa

Marraskuussa 1940 Pandro S. Bermanin kerrottiin tuottavan Somewhere I’ll Find You -nimisen elokuvan Dalton Trumbon käsikirjoituksen pohjalta. Tällöin elokuvan näyttelijäkokoonpanoon kiinnitettiin Clark Gable, Spencer Tracy, Claudette Colbert ja Hedy Lamarr, jotka olivat juuri näytelleet menestyselokuvassa Humukaupunki (1940). Joulukuussa 1941 Gene Fowler Jr. palkattiin elokuvan käsikirjoittajaksi. Lopulta sovituksesta vastasi Walter Reisch ja käsikirjoituksesta Marguerite Roberts. On epätodennäköistä, että Trumbo tai Fowler olivat osallisina laatimassa julkaistun elokuvan käsikirjoitusta.[1]

Sotareportteri oli pieneen sivuosaan kiinnitetyn Keenan Wynnin ensimmäinen elokuva.[1]

Kuvaukset muokkaa

Sotareportterin tuotanto alkoi 15. tammikuuta 1942, mutta se keskeytettiin 19. tammikuuta Clark Gablen vaimon Carole Lombardin, joka menehtyi lento-onnettomuudessa 16. tammikuuta, kuoleman johdosta. Tuotantoa jatkettiin yli kuukautta myöhemmin 23. helmikuuta lähtien, ja se saatiin päätökseen 6. toukokuuta. Elokuvan työnimenä oli Red Light.[1]

Pian elokuvan valmistuttua Gable värväytyi Yhdysvaltain armeijan ilmavoimiin ja piti taukoa elokuvaurastaan. Sotareportterin jälkeen hänen seuraava elokuvansa oli Seikkailu vuodelta 1945.[1]

Ensi-ilta ja vastaanotto muokkaa

Sotareportteri sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 27. elokuuta 1942 ja Suomessa 16. huhtikuuta 1944.[1][2] Ilmestyttyään elokuva oli menestys ja yksi Metro-Goldwyn-Mayerin vuoden 1942 tuottoisimmista elokuvista.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h SOMEWHERE I’LL FIND YOU (1942) AFI Catalog. American Film Institute. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  2. a b Somewhere I’ll Find You Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 26.1.2024. (suomeksi)
  3. SOMEWHERE I’LL FIND YOU Rotten Tomatoes. Fandango. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  4. 101 Pix Gross in Millions Variety Vol. 149 No. 4, s. 58. 6.1.1943. Variety, Inc. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa