Sophia Elisabet Brenner

ruotsalainen runoilija

Sophia (t. Sofia) Elisabet Brenner o.s. Weber (29. huhtikuuta 1659 Tukholma, Ruotsi14. syyskuuta 1730 Tukholma, Ruotsi[1]) oli ruotsalainen runoilija. Hän oli ensimmäinen julkisesti esiintynyt ruotsalainen naisrunoilija. Hänen runonsa olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen sujuvia.[2] Hän oli isänsä puolelta saksalaista sukualähde?. Hänen kielivalikoimaansa kuului useita kieliä, saksa, ranska, hollanti ja latina, ja hän myös kirjoitti niillä.

Sophia Elisabet Brenner.

Brennerin sisällykseltään melko kuivakoiksi ja naiiveiksi sanonut runot ovat muotonsa puolesta aikaansa nähden harvinaisen sujuvia. Brenner kirjoitti runoja myös latinaksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi. Hän saavutti aikoinaan suurta mainetta sekä kotimaassa että ulkomailla. P. Hanselli julkaisi 1873 Brennerin Samlade poetiska dikter. Hänen puolisonsa oli suomalaissyntyinen taidemaalari ja muinaistutkija Elias Brenner.[3][2]

Brenner opiskeli aikakauden naiseksi laajasti kieliä ja kirjoitti runoja latinaksi, italiaksi, ranskaksi ja saksaksi. Runot ovat poikkeuksellisen moitteettomia ja sujuvia, kieleltään melko huoliteltuja, ja häntä voi pitää yhtenä niistä, jotka parhaiten toteuttivat Georg Stiernhielmin koulukunnan ohjelmaa: on tehtävä jalostamattomasta äidinkielestä kuuliainen ajatusten työkalu. Häntä ylistettiin sekä kotimaassa että ulkomailla ja kiitettiin milloin "toiseksi Sapfoksi", milloin "laulun kymmenenneksi jumalattareksi". Osittain hänen suuri suosionsa tosin johtui siitä, että hän oli ensimmäinen ruotsalainen nainen, joka julkisesti omistautui runoudelle. Mutta hänen arkisten pohdintojen täyttämä, yleensä aleksandriinimittaan kirjoitetut runonsa sisältävät myös kaikessa kuivuudessaan ja mahtipontisuudessaan karoliinisen aikakauden hurskautta ja luottamusta ja ilmentävät aikakauden porvarisluokan naiiveja näkemyksiä. Morsiuskirjoituksiinsa hän sai toisinaan iloisemman sävyn. 1709 hän julkaisi Poetiske dikter, joka koostui pääasiassa hää-, hautajais- ja onnittelukirjoituksista (2. p. 1713; toinen osa ilmestyi hänen kuolemansa jälkeen 1732), ja 1727 ilmestyi Vårs herres och frälsares Jesu Christi alldra heligaste pijnos historia, rijmvijs betraktad. P. Hanselli julkaisi 1873 Samlade poetiska dikter.[1]

"Kunniamummo" Brenner oli taitava ja vahva nainen ja kehui runoissaan olevansa 15 lapsen äiti. Poikiensa kautta hänestä tuli kolmen hengenviljelyn alalla maineikkaan suvun, Höijerin, Stenhammarin ja Fahlcrantzin, kantaäiti.[1]

TeoksetMuokkaa

  • Det Qwinliga Könetz rätmätige Förswar 1693
  • Poetiske Dikter 1709
  • Vårs Herres och Frälsares Jesu Christi alldra heligaste Pijnos Historia rijmvijs betraktad 1727
  • Poetiske Dikter (toinen, laajennettu laitos) 1732.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Brenner, Sophia Elisabeth, Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 4. palsta 103−104 (ruotsiksi)
  2. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 1 p. 1464
  3. Brenner, Sophia Elisabeth, Tietosanakirja osa 1, palsta 1248, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muuallaMuokkaa