Sodassa vieraalla maalla
Sodassa vieraalla maalla – Suomalaiset Turkin sodassa 1877–1878 on Turkin sotaa (1877–1878) käsittelevä sotahistoriallinen teos, jonka ovat kirjoittaneet Jouni Suistola ja Heikki Tiilikainen. Teos on ilmestynyt 2014, ja sen on kustantanut Atena.
| Sodassa vieraalla maalla Suomalaiset Turkin sodassa 1877–1878 |
|
|---|---|
![Aleksei Popovin maalaus Orlovin ja Brjanskin rykmenttien miehet puolustavat "Kotkanpesää" 12. elokuuta [24.8.] 1877.](/wiki/Tiedosto:Sodassa_vieraalla_maalla.jpg) Aleksei Popovin maalaus Orlovin ja Brjanskin rykmenttien miehet puolustavat "Kotkanpesää" 12. elokuuta [24.8.] 1877. |
|
| Kirjailija |
Jouni Suistola Heikki Tiilikainen |
| Kuvittaja | arkistokuvia |
| Kansitaiteilija |
Aleksei Popov, maalaus Ville Lähteenmäki, suunnittelu |
| Kieli | suomi |
| Genre | sotahistoria |
| Kustantaja | Atena |
| Julkaistu | 2014 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 283 s. |
| ISBN | 978-952-300-083-4 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Vuosina 1877–1878 käytyyn Turkin sotaan osallistui suomalaisia sotilaita tuhannen miehen verran Suomen kaartista ja lisäksi parisataa upseeria muissa yksiköissä.[1] Tekijät kertovat alkusanoissa, että aihe, Turkin sota, oli vuosien mittaan noussut heidän keskusteluissaan toistuvasti esiin. Kun sitten kirjassakin tuon tuosta esiin tulevan rakuunaupseeri Victor Tuderuksen pojan miniä Marjatta Tuderus otti välikäsien kautta yhteyttä, asia alkoi edetä. Tuderus oli kirjoittanut sotamuistelmat, ja hän oli tehnyt maalauksia sodan tapahtumista. Toinenkin mukana ollut suomalainen, Matti Kuula, kirjoitti kokemuksistaan.[2]
Aikalaiskuvausten lisäksi Suistola ja Tiilikainen hankkivat tarjolla ollutta lisämateriaalia ja laativat kuvauksen, jonka juonta Tuderuksen ja Kuulan muistelmat kuljettavat. Taustoitus pohjautuu kirjoittajien omaan asiantuntemuksen, suoran kerronnan yhdeksi näkökulmaksi rajattiin siten kirjoittajista kiinnostavimmat seikat, kuten suomalaisuus ja suomalainen sotilasjohtaminen. Kun sotahistoria on viime vuosikymmeninä kehittynyt ja uusista näkökulmista on syntynyt tutkimusta, kirjoittajat toteavat, että heillä on ollut käytössään runsaasti arvokasta aineistoa ja lisäksi muun muassa Kansalliskirjaston digitoidut lehdet. He ovat täyttäneet niitä aukkoja, joita aiempi kirjallisuus on jättänyt: sodan historialliset heijastusvaikutukset ja turkkilainen näkökulma sotaan.[2]
Arviot muokkaa
Kirjaa käsittelevät arviot ovat yleisesti kiittäviä. Aiempaa laajempaa näkökulmaa arvostetaan, ja vaikka teos on hyvin perusteellinen, Jorma Mellerin sanoin "mainiot henkilökuvat pitivät amatöörilukijankin hereillä".
Historiantutkija Jussi Jalonen kirjoittaa laajassa arviossaan: "Teos on erinomainen tietokirja sodasta, jota voi perustellusti pitää ensimmäisenä modernina sotana maamme historiassa." Hän toteaa, että teos käsittelee sotaa kahdella tasolla: ensinnäkin siinä kuvataan ajan suurvaltapolitiikkaa ja yleisiä sotatapahtumia, ja niiden rinnalla kulkevat yksilöiden Tuderuksen ja Kuulan, sotakuvaukset. Mukana on myös muiden suomalaisten kaartilaisten kertomuksia ja päiväkirjamerkintöjä sekä kansainvälisiä sotakuvauksia. Yhdessä kaikki tämä saa Jalosen mukaan aikaan, että "[p]opulaarina kokemushistoriallisena esityksenä tulos on ensiluokkainen, ja suomalaisten rintamamiesten sotakokemus sitoutuu kerronnassa onnistuneesti konfliktin laajempaan viitekehykseen." Jalonen kiittää kirjoittajien ammattitaitoa: Suistola on Keski-idän asiantuntija, Tiilikaisen ansioksi Jalonen lukee perinpohjaiset, mutta samalla miellyttävän tiiviit selostukset sotakalustosta.[3]
Myös professori Timo Vihavainen kiittää teosta: tekijät ovat pyrkineet aiempia aiheeseen keskittyviä kirjoja laajempaan näkökulmaan, ja onnistuneet siinä. Hän toteaa lähdepohjan suppeuden, mutta: "Sen huomioon ottaen kirjan perspektiivi on yllättävän laaja." Yhteenvetona hän kirjoittaa: "Kirja on varsin kiinnostava ja tarjoaa monipuolista tietoa tuosta sodasta ja sen aikakaudesta" ja "Erityismaininnan ansaitsee sen pyrkimys kaikkien osapuolten tasapuoliseen ymmärtämiseen."[1]
Laajassa arviossaan Jorma Melleri luonnehtii teosta kattavaksi selvitykseksi sotatapahtumista ja suomalaisten roolista. Hän nostaa esille mielenkiintoiset henkilökuvat ja huomauttaa, että sotahistorian harrastajille teos on ohittamaton.[4]
Tuomas Kaarkoski kirjoittaa Reserviläinen-lehdessä, että sotahistorian harrastus tahtoo painottua tuoreempiin sotiin ja kehottaa "murtamaan ennakkoluulot ja tarttumaan 'liian vanhasta' sodasta kirjoitettuun mielenkiintoiseen kirjaan".[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Timo Vihavainen: Suomen kaartin sota 21.11.2014. Blogspot.com. Viitattu 27.12.2014.
- ↑ a b Suistola ja Tiilikainen, s. 5–6
- ↑ Jussi Jalonen: Kansallista sotahistoriaa monikansallisella sotanäyttämöllä Agricolan kirja-arvostelut. 28.11.2014. Viitattu 27.12.2014.
- ↑ Jorma Melleri: Balkanin vuorilla vilua ja nälkää Uusisuomi.fi. 8.12.2014. Arkistoitu 27.12.2014. Viitattu 27.12.2014.
- ↑ Tuomas Kaarkoski: Kovia kirjoja pukinkonttiin Reserviläinen. 22.12.2014. Viitattu 18.12.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Teos kustantajan Atenan sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)