Sisaret 1918
Sisaret 1918 on vuonna 2018 ilmestynyt suomalainen sarjakuva-antologia. Se sisältää kymmenen Suomen sisällissotaan liittyvää kertomusta, jotka perustuvat arkistoihin tallennettuihin sodan kokeneiden henkilöiden muistelmiin. Kertojina on eri puolilla Suomea asuneita naisia ja lapsia, jotka edustavat sodan kumpaakin osapuolta, ja olivat mukana rintamilla, vankileireillä tai sotatapahtumien silminnäkijöinä. Jokaista sarjakuvaa edeltää lyhyt taustakertomus tarinan tapahtumapaikasta ja -ajasta. Reetta Laitisen toimittaman teoksen piirtäjinä oli kymmenen hänen valitsemaansa suomalaista naissarjakuvataiteilijaa.
| Sisaret 1918 | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Reetta Laitinen (toim.) |
| Kansitaiteilija | Tiitu Takalo |
| Genre | sarjakuva |
| Kustantaja | Arktinen Banaani |
| Julkaistu | 2018 |
| Sivumäärä | 112 |
| ISBN | 978-952-27038-6-6 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Teos sai Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon vuonna 2019.[1]
Taustaa
muokkaaKansan Arkistossa työskennellyt Laitinen tutustui punaisten kertomuksiin jo vuosia ennen projektin käynnistymistä. Saatuaan ajatuksen teoksesta, hän valitsi toteuttajiksi kymmenen 1970–1980-luvuilla syntynyttä naispiirtäjää, jotka kokoontuivat ensimmäisen kerran vuonna 2016. Ainur Elmgreniä lukuun ottamatta yhdelläkään ei ollut suhdetta sisällissotaan lähisukulaistensa kautta. Piirtäjiltä tuli ajatus, että tasapuolisuuden vuoksi mukaan otettaisiin myös valkoisten tarinoita, joita löytyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista. Lopulta mukaan valikoitui kolme valkoisella puolella olleen naisen tarinaa. Kahdeksan naisen muistelmien lisäksi teoksessa on kahden tyttölapsen kertomukset.[2][3][4]
Laitinen kirjoitti arkistoista löytyneet tarinat puhtaaksi, ja antoi ne tekijöille, jotka muokkasivat käsikirjoituksen ja piirsivät sarjakuvat. Hän ei ottanut mukaan kaikkein väkivaltaisimpia kertomuksia, koska halusi välttää sisällissotaan liittyviä kliseitä. Jokaisen tarinan nimenä on muistelijan etunimi, ja kirjan lopussa on lyhyt esittely henkilöstä.[2][4] Mukana on esimerkiksi 1960-luvulla tallennettu Martta Koskisen kertomus.[3] Tapahtumissa kuvataan muun muassa Tampereen ja Helsingin taisteluja sekä Hennalan vankileiriä.[5]
Projekti sai apurahan Koneen Säätiöltä.[6] Huhtikuussa 2018 teoksen originaaleja oli näytteillä Helsingissä sijaitsevan Sarjakuvakeskuksen galleriassa.[7]
Piirtäjät
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Kumpulainen, Jarkko: Sisaret 1918 -albumille myönnettiin Sarjakuva-Finlandia Voima.fi. 22.3.2019. Viitattu 23.7.2022.
- ↑ a b Tolvanen, Juhani: Olivatko susinartut urheita naisia? – 10 naista teki sarjakuvakirjan vuoden 1918 sisarten sodasta 14.4.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.1.2019.
- ↑ a b Leppälä, Anni-Helena: Sarjakuva-albumi Sisaret 1918 – naiset sisällissodassa 29.4.2018. Kansan Uutiset. Viitattu 8.1.2019.
- ↑ a b Kanerva, Arla: Sisaret 1918 -sarjakuva jättää väkivallan tietoisesti pieneen rooliin ja näyttää sisällissodasta inhimillisemmän puolen 14.7.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.1.2019.
- ↑ Hänninen, Ville: ”Kallis, oi liian kallis on aatteemme voittokulku!” – Sisaret 1918 kuvaa, miten naiset ja lapset kokivat Suomen sisällissodan 2.4.2018. Aamulehti. Arkistoitu 8.1.2019. Viitattu 8.1.2019.
- ↑ Sisaret 1918 Arktinen Banaani. Arkistoitu 8.1.2019. Viitattu 8.1.2019.
- ↑ Sisaret 1918 Galleriassa 5.4.–5.5.2018 2018. Sarjakuvakeskus. Viitattu 8.1.2019.