Siperia (tehdasrakennus)

suojeltu, kulttuuriperintöarvoiltaan merkittävä rakennus Tampereella

Siperia eli TR 37 (”tehdasrakennus 37”) on Finlaysonin puuvillatehtaan entinen kehräämörakennus, joka sijaitsee Tampereella Keskustorin pohjoispäässä, Satakunnankadun varrella. Kookas, nelikerroksinen talo on sveitsiläisen teollisuusarkkitehdin Carl-Arnold Séquin-Bronnerin suunnittelema, ja se on valmistunut vuonna 1899.[5][6]

Siperia
Siperian pääjulkisivu Satakunnankadulla.
Siperian pääjulkisivu Satakunnankadulla.
Osoite Itäinenkatu 11
Sijainti Finlayson, Tampere
Koordinaatit 61°30′03″N, 23°45′34″E
Rakennustyyppi teollisuuden tuotantorakennus, nyk. liike- ja toimistorakennus
Valmistumisvuosi 1899
Suunnittelija Carl-Arnold Séquin-Bronner
Rakennuttaja Finlayson [1]
Omistaja Varma [2]
Käyttäjä mm. Aamulehti
Runkorakenne teräsrunko
Julkisivumateriaali punatiili
Kerrosluku 4 + kellari + ullakko [1][3][4]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kehräämön rakennutti tehtaanjohtaja Christian Bruun, joka toteutti aikanaan useita huomattavia uudishankkeita.[7] Siperia oli Pohjoismaiden ensimmäisiä rakennuksia, joihin tehtiin niitatuista teräspilareista ja -kiskoista niin sanottu itsekantava runko. Samaa edistyksellistä tekniikkaa oli käytetty Chicagon pilvenpiirtäjissä ja Pariisin Eiffel-tornissa. Siperian teräsrunko mahdollisti sen, että punatiilestä muurattuihin julkisivuihin voitiin sijoittaa paljon suuria ja korkeita ikkunoita.[3][8]

Kehräämön kutsumanimi ”Siperia” on työläisten keksimä. Siihen on todennäköisesti vaikuttanut samaan aikaan rakenteilla ollut Siperian rata.[9] Maailman pisimmästä rautatiestä kirjoitettiin ahkerasti suomalaisissa lehdissä, ja kehräämön teräspalkkirakenne saattoi tuoda mieleen ratakiskot. Toisaalta nimen motiivina ovat voineet olla myös rakennuksen isot mittasuhteet, suomalaisten rangaistusvankien saamat karkotukset Siperiaan ja ensimmäiseksi sortokaudeksi kutsutut venäläistämistoimet.[10]

Siperia oli alkuperäisessä käytössä kehräämönä 1980-luvulle saakka.[7] Vuosina 2000–2001 rakennus saneerattiin liike- ja toimistotiloiksi. Uudistuksen suunnitteli Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy. Sanomalehti Aamulehden toimitus muutti Siperiaan huhtikuussa 2001, ja se sijaitsee siellä edelleen. Lehdellä on toimitilat rakennuksen yläkerroksissa. Alakerrassa palvelee liikekeskus.[11]

Siperia kuuluu Finlaysonin tehdasalueen merkittävimpiin tuotantorakennuksiin. Se on osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, jonka Museovirasto on vuonna 2009 luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[12] Talo on suojeltu asemakaavalla rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja kaupunkikuvallisin perustein.[13][14]

Lähteet muokkaa

  1. a b Hyttinen, Hannu & Lehtoranta, Raine: Torin laidalla Siperia, s. 9. Tampere: Aamulehti, 2001. ISBN 951-96715-2-8.
  2. Tampereen keskustaan tulee uusi ravintolamaailma ja kokouskeskus – Tällaisia muutoksia Siperian liikekeskukseen ja Media 54:ään suunnitellaan Aamulehti. 10.8.2022, päivitetty 11.8.2022. Viitattu 7.9.2022.
  3. a b Aamulehti muuttaa Finlaysonin alueelle mtvuutiset.fi. 19.2.1999. Viitattu 7.9.2022.
  4. Pietilä, Jyrki: Elämästä ihmiselle. 130-vuotiaan Aamulehden historia, s. 382. Tampere: Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö, 2011. ISBN 978-952-5601-43-5.
  5. Hyttinen & Lehtoranta 2001, s. 5, 9, 80–81, 100–101.
  6. Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 21, 23–24, 196. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0.
  7. a b Finlaysonin alue, s. 190. Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2019. ISBN 978-952-68778-5-3.
  8. Hyttinen & Lehtoranta 2001, s. 9; Niemelä 2006, s. 21, 23.
  9. Lähteenmäki, Marja: Finlaysonin tehdasalueen rakennukset. Sähköinen aineisto, esillä Tampereella Museokeskus Vapriikin näyttelyssä Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi (2020–). Luettu 31.8.2022.
  10. Niemelä 2006, s. 23; Lähteenmäki 2020; Finlaysonin alue, s. 190.
  11. Niemelä 2006, s. 24; Pietilä 2011, s. 379, 383; Finlaysonin alue, s. 193.
  12. Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 6.9.2022.
  13. Tampereen ajantasa-asemakaava kartat.tampere.fi. Viitattu 6.9.2022.
  14. Teräsmaa, Markku & Jääskeläinen, Kristiina: Finlaysonin alueen asemakaavan muutos (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 1995. Viitattu 6.9.2022.