Sinitaivas (elokuva)

Sinitaivas (engl. My Blue Heaven) on vuonna 1950 ilmestynyt yhdysvaltalainen musikaali-/draamaelokuva, jonka ohjasi Henry Koster. Musikaalidraaman pääosissa ovat Betty Grable ja Dan Dailey heidän kolmannessa yhteisessä elokuvassaan.[2] Sivuosia ovat muun muassa Jane Wyatt ja Mitzi Gaynor. Elokuvan tuotti 20th Century Fox.[3]

Sinitaivas
My Blue Heaven
Blueheaven.jpg
Ohjaaja Henry Koster
Käsikirjoittaja Claude Binyon
Lamar Trotti
Tarina:
S. K. Lauren
Tuottaja Sol C. Siegel
Säveltäjä Alfred Newman
Kuvaaja Arthur E. Arling
Leikkaaja James B. Clark
Pääosat Betty Grable
Dan Dailey
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Ensi-ilta Yhdysvallat 15. syyskuuta 1950
New York City, New York
18. joulukuuta 1950
Suomi 17. elokuuta 1951[1]
Kesto 96 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Tuotto $ 2 275 000 (USA)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Sinitaivas perustuu S. K. Laurenin tarinaan Stork Don't Bring Babies,[2] josta Claude Binyon ja Lamar Trotti laativat käsikirjoituksen.

Sinitaivas sai ensi-iltansa kotimaassaan 15. syyskuuta vuonna 1950 New Yorkissa[2] ja 18. joulukuuta 1950 Sinitaivas meni maanlaajuiseen levitykseen. Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 17. elokuuta vuonna 1951.[1][2] Elokuva kuvattiin Technicolor-menetelmällä.[2]

Sinitaivas sai vuonna 1951 Writers Guild of America -palkintoehdokkuuden parhaasta kirjoitetusta yhdysvaltalaisesta musikaalista (Lamar Trotti ja Claude Binyon).

JuoniMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Newyorkilaiset radiotähdet Kitty (Betty Grable) ja Jack Moran (Dan Dailey) ovat olleet kauan jo naimisissa, mutta heillä on vaikeuksia saada lasta. Myöhemmin Kitty huomaa olevansa raskaana, mutta heidän ilonsa päättyi suruun kun Kitty sai keskenmenon auto-onnettomuudessa. Kittyn lääkärit kertoivat, että hän ei ehkä enää koskaan tulisi uudelleen raskaaksi. Tämän jälkeen Moranit saavat televisiosopimuksen, jossa heidän suosittu radioshow'nsa siirrettäisiin televisioon. Kun Moranit näkivät kuinka onnellisia heidän ystävänsä Walter ja Janet Pringle (David Wayne ja Jane Wyatt) ovat lastensa kanssa, Moranit päättävät adoptoida lapsen. Heille kuitenkin tuli mutkia matkaan adoptoinnissa...

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

NäyttelijätMuokkaa

 Betty Grable  … Kitty Moran  
 Dan Dailey  … Jack Moran  
 David Wayne  … Walter Pringle  
 Jane Wyatt  … Janet Pringle  
 Mitzi Gaynor  … Gloria Adams  
 Una Merkel  … Neiti Irma Gilbert  
 Louise Beavers  … Selma  
 Laura Pierpont  … Rouva Johnston  
 Elinor Donahue  … Mary  
 Phyllis Coates  … Party Girl  
 Mae Marsh  … Sisäkkö  
 Minerva Urecal  … Rouva Bates / "Old Mule Face"  
 Suzanne Ridgeway  … Audienssijäsen / Ohikulkija kadulla  
 Barbara Pepper  … Susan, tarjoilija  

MuutaMuokkaa

Sinitaivas oli musikaalitähti Mitzi Gaynorin elokuvadebyytti.[2]

Sinitaivas oli kolmas neljästä Grablen ja Daileyn yhteistyöstä; kaksi ensimmäistä olivat Kevytmielinen äitini (1947) ja When My Baby Smiles at Me (1948) ja neljäs Seikkailu Tokiossa (1951).

20th Century Fox yritti saada James Cagneyta ja Fred Astairea miespääosaan ennen Dan Daileyn palkkaamista.[2]

Lux Radio Theater lähetti 60 minuutin elokuvan radiosovituksen 25. helmikuuta vuonna 1952, jossa Betty Grable ja Dan Dailey uusivat elokuvaroolinsa.[2]

Sinitaivas on julkaistu kahdesti DVD:lle: ensimmäisen kerran 13. kesäkuuta vuonna 2006[3] ja toisen kerran 26. helmikuuta vuonna 2007.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b My Blue Heaven (1950) (Esitystiedot) Elonet.fi. Viitattu 17.7.2012. (suomeksi)
  2. a b c d e f g h Sinitaivas (1950) IMDB.com. Viitattu 17.7.2012. (englanniksi)
  3. a b c My Blue Heaven (1950) AllRovi.com. Viitattu 17.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa