Sinitaivas (elokuva)
Sinitaivas (engl. My Blue Heaven) on vuonna 1950 ilmestynyt yhdysvaltalainen musikaali-/draamaelokuva, jonka ohjasi Henry Koster. Musikaalidraaman pääosissa ovat Betty Grable ja Dan Dailey heidän kolmannessa yhteisessä elokuvassaan.[2] Sivuosia ovat muun muassa Jane Wyatt ja Mitzi Gaynor. Elokuvan tuotti 20th Century Fox.[3]
| Sinitaivas | |
|---|---|
| My Blue Heaven | |
 |
|
| Ohjaaja | Henry Koster |
| Käsikirjoittaja |
|
| Tuottaja | Sol C. Siegel |
| Säveltäjä | Alfred Newman |
| Kuvaaja | Arthur E. Arling |
| Leikkaaja | James B. Clark |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | 20th Century Fox |
| Levittäjä | 20th Century Studios |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 96 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Tuotto | $ 2 275 000 (USA) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Sinitaivas perustuu S. K. Laurenin tarinaan Stork Don't Bring Babies,[2] josta Claude Binyon ja Lamar Trotti laativat käsikirjoituksen.
Sinitaivas sai ensi-iltansa kotimaassaan 15. syyskuuta vuonna 1950 New Yorkissa[2] ja 18. joulukuuta 1950 Sinitaivas meni maanlaajuiseen levitykseen. Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 17. elokuuta vuonna 1951.[1][2] Elokuva kuvattiin Technicolor-menetelmällä.[2]
Sinitaivas sai vuonna 1951 Writers Guild of America -palkintoehdokkuuden parhaasta kirjoitetusta yhdysvaltalaisesta musikaalista (Lamar Trotti ja Claude Binyon).
Juoni muokkaa
Newyorkilaiset radiotähdet Kitty (Betty Grable) ja Jack Moran (Dan Dailey) ovat olleet kauan jo naimisissa, mutta heillä on vaikeuksia saada lasta. Myöhemmin Kitty huomaa olevansa raskaana, mutta heidän ilonsa päättyi suruun kun Kitty sai keskenmenon auto-onnettomuudessa. Kittyn lääkärit kertoivat, että hän ei ehkä enää koskaan tulisi uudelleen raskaaksi. Tämän jälkeen Moranit saavat televisiosopimuksen, jossa heidän suosittu radioshow'nsa siirrettäisiin televisioon. Kun Moranit näkivät kuinka onnellisia heidän ystävänsä Walter ja Janet Pringle (David Wayne ja Jane Wyatt) ovat lastensa kanssa, Moranit päättävät adoptoida lapsen. Heille kuitenkin tuli mutkia matkaan adoptoinnissa...
Näyttelijät muokkaa
| Betty Grable | … | Kitty Moran |
| Dan Dailey | … | Jack Moran |
| David Wayne | … | Walter Pringle |
| Jane Wyatt | … | Janet Pringle |
| Mitzi Gaynor | … | Gloria Adams |
| Una Merkel | … | Neiti Irma Gilbert |
| Louise Beavers | … | Selma |
| Laura Pierpont | … | Rouva Johnston |
| Elinor Donahue | … | Mary |
| Phyllis Coates | … | Party Girl |
| Mae Marsh | … | Sisäkkö |
| Minerva Urecal | … | Rouva Bates / "Old Mule Face" |
| Suzanne Ridgeway | … | Audienssijäsen / Ohikulkija kadulla |
| Barbara Pepper | … | Susan, tarjoilija |
Muuta muokkaa
Sinitaivas oli musikaalitähti Mitzi Gaynorin elokuvadebyytti.[2]
Sinitaivas oli kolmas neljästä Grablen ja Daileyn yhteistyöstä; kaksi ensimmäistä olivat Kevytmielinen äitini (1947) ja When My Baby Smiles at Me (1948) ja neljäs Seikkailu Tokiossa (1951).
20th Century Fox yritti saada James Cagneyta ja Fred Astairea miespääosaan ennen Dan Daileyn palkkaamista.[2]
Lux Radio Theater lähetti 60 minuutin elokuvan radiosovituksen 25. helmikuuta vuonna 1952, jossa Betty Grable ja Dan Dailey uusivat elokuvaroolinsa.[2]
Sinitaivas on julkaistu kahdesti DVD:lle: ensimmäisen kerran 13. kesäkuuta vuonna 2006[3] ja toisen kerran 26. helmikuuta vuonna 2007.[3]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Sinitaivas (elokuva) Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Sinitaivas (elokuva) Elonet.
- Sinitaivas (elokuva) AllMoviessa. (englanniksi)
- Sinitaivas TCM Movie Databasessa (englanniksi)