Shōgi
Shōgi (jap. 将棋, しょうぎ, "kenraalipeli") on shakkia muistuttava lautapeli, joka on kehittynyt Japanissa.
| Shōgi | |
|---|---|
 Kannettava shogi-lauta |
|
| Pelaajia | kaksi |
| Ikäsuositus | mikä vain |
| Pelin kesto | muutamasta minuutista useisiin tunteihin |
| Monimutkaisuus | monimutkainen |
| Strategisuus | korkea |
| Satunnaisuus | ei lainkaan |
Historia
muokkaaShogin alkuperä on tuntematon, mutta pelin on arveltu kehittyneen kiinalaisesta xiangqi-pelistä Nara-kaudella vuosina 710–794. Shogista tuli suosittua japanin yläluokan parissa Heian-kaudella 794–1185. Aluksi peliä pelattiin erikokoisilla laudoilla. Shogin nykymuoto on kehittynyt 9×9-laudalla pelatusta ”pienestä shogista” erotuksena suuremmilla laudoilla pelatuista muunnelmista. Pelin säännöt vakiintuivat Edo-kauden 1600–1868 alussa.[1]
Tavoite
muokkaaShogissa kaksi pelaajaa pelaa toisiaan vastaan. Pelin tavoite on tehdä vastustajan kuninkaasta matti uhkaamalla sitä niin, että uhkausta ei voi torjua. Matin tekijä voittaa pelin.[2]
Peli päättyy tasan, kun sama asema esiintyy neljännen kerran niin, että seuraavat kolme ehtoa toistuvat:[3]
- kaikki nappulat ovat samoissa ruuduissa
- käsinappulat ovat samat
- siirtovuoro on sama.
Lauta ja nappulat
muokkaa
Shogia pelataan ruudukkolaudalla, jolla on 9×9 samanväristä ruutua.[2]
Kummallakin pelaajalla on alkuasemassa 20 nappulaa. Nappulat ovat litteitä laattoja, joiden kärki asetetaan aina osoittamaan vastapelaajaa kohti. Nappuloissa on japaninkielisiä kirjoitusmerkkejä, jotka osoittavat niiden arvon.[2]
Shōgin nappulat ja niiden suomenkieliset lyhenteet:
- Kuningas (1 kpl, lyhenne K)
- Kultakenraali (2 kpl, lyhenne G)
- Hopeakenraali (2 kpl, lyhenne H)
- Ratsu (2 kpl, lyhenne R)
- Peitsi (2 kpl, lyhenne P)
- Lähetti (1 kpl L)
- Torni (1 kpl, lyhenne T)
- Sotilas (9 kpl, lyhenne S)
| Nimi | Kuva | Kanji | Rōmaji | Siirtyminen | Lyhenteet | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuningas (korkeamman pelaajan tai hallitsevan mestarin) |
.svg){kind=small} |
王將 | ōshō | yksi ruutu mihin tahansa suuntaan | K | 王 | ō |
| Kuningas (alemman pelaajan tai haastajan) |
.svg){kind=small} |
玉將 | gyokushō | yksi ruutu mihin tahansa suuntaan | K | 玉 | gyoku |
| Torni | .svg){kind=small} |
飛車 | hisha | haluttu matka pysty- tai vaakasuoraan | T | 飛 | hi |
| Korotettu torni ("Lohikäärme") |
.svg){kind=small} |
龍王 | ryūō | kuin ennen korotusta, mutta myös viereiseen ruutuun | +T | 龍 tai 竜[a] | ryū |
| Lähetti |  |
角行 | kakugyō | haluttu matka vinottain | L | 角 | kaku |
| Korotettu lähetti ("Hevonen") |
 |
龍馬 | ryūma or ryume | kuin ennen korotusta, mutta myös viereiseen ruutuun | +L | 馬 | uma |
| Kultakenraali ("Kulta") |
 |
金將 | kinshō | yksi ruutu mihin tahansa suuntaan, paitsi vinottain taakse | G | 金 | kin |
| Hopeakenraali ("Hopea") |
 |
銀將 | ginshō | yksi ruutu mihin tahansa suuntaan, paitsi suoraan sivuille tai suoraan taakse | H | 銀 | gin |
| Korotettu hopea |  |
成銀 | narigin | kuin kultakenraali | +H | (全) | — |
| Ratsu |  |
桂馬 | keima | kaksi ruutua eteen, yksi sivulle | R | 桂 | kei |
| Korotettu ratsu |  |
成桂 | narikei | kuin kultakenraali | +R | (圭 tai 今) | — |
| Peitsi |  |
香車 | kyōsha | haluttu matka suoraan eteenpäin | P | 香 | kyō |
| Korotettu peitsi |  |
成香 | narikyō | kuin kultakenraali | +P | (杏 tai 仝) | — |
| Sotilas |  |
歩兵 | fuhyō | yksi ruutu suoraan eteenpäin | S | 歩 | fu |
| Korotettu sotilas |
 |
と金 | tokin | kuin kultakenraali | +S | と (tai 个) | to |
- Huomautukset
- ↑ Kanji 竜 on yksinkertaistettu muoto 龍 kanjista.
Pelin kulku
muokkaaAloitusasema
muokkaa
Kumpikin pelaaja asettaa nappulansa alla olevalla tavalla osoittamaan vastustajaa.
- Pelaajaa lähin rivi:
- Kuningas keskelle
- Kultakenraalit kuninkaan molemmille puolille
- Hopeakenraalit kultakenraaleiden viereen
- Ratsut hopeakenraaleiden viereen
- Peitset kulmiin, ratsujen viereen
- Pelaajaa toiseksi lähin rivi:
- Lähetti vasemman ratsun eteen
- Torni oikean ratsun eteen
- Kolmanteen riviin pelaajasta katsottuna laitetaan 9 sotilasta
Siirrot
muokkaaAloitussiirron tekijää kutsutaan suomeksi mustaksi, toista pelaajaa valkoiseksi. Pelaajat siirtävät vuorotellen. Siirto voi olla joko oman nappulan siirto toiseen ruutuun, tai lyödyn nappulan pudotus tyhjään ruutuun.[4]
Lyönnit
muokkaaPelaaja lyö vastustajansa nappulan siirtämällä oman nappulansa sen ruutuun.[2]
Korotukset
muokkaaPelaaja voi korottaa nappulansa siirtämällä sen korotusalueelle, joka on merkitty vastapuolen päätyyn. Korotettu nappula saa uusia siirtymismahdollisuuksia. Kun nappula korotetaan, se käännetään ylösalaisin. Korottamattomien nappuloiden teksti on musta, korotettujen punainen.[2]
Pudotukset
muokkaaPelaaja voi halutessaan palauttaa jonkin lyömänsä nappulan laudalle omana korottamattomana nappulanaan pudottamalla se johonkin tyhjään ruutuun kärki vastustajaa kohti. Pudotusnappulan sijoituksessa on joitain rajoituksia.[2]
Strategia ja taktiikka
muokkaaShogin strategiat muistuttavat shakin strategioita. Shogin taktiikkaan lisäkerros tulee pudotussäännöstä, joka samalla tekee pelistä shakkia taktisemman. Shogin loppupelissä nappuloita on runsaammin kuin shakissa. Peliin kuuluu usein se, että kumpikin pelaaja hyökkää ja puolustaa samanaikaisesti eri puolilla lautaa.[5]
Nappuloiden suhteellisista pistearvoista ei ole yhtenäistä käsitystä. Erään arvion mukaan ne ovat sotilas (1), peitsi (3), ratsu (4), hopea (5), kulta (6), lähetti (8) ja torni (10). Lisäksi korotettu sotilas, peitsi, ratsu ja hopea ovat 6 sotilaan arvoisia, lähetti 10:n ja torni 12:n.[6]
Shogin puolustuksessa keskeistä on linnoitusten rakentaminen. Shogissa tunnetaan useita nimettyjä peruslinnoituksia. Avausvaiheessa pelaajat voivat sotilasrivistönsä takana rakennella puolustusasemia. Etenkin kuningas siirretään usein turvaan alarivin keskeltä. Myös useita hyökkäysstrategioita on tunnistettu, ja moni niistä perustuu nappuloiden pudottamiseen.[7]
Lähteet
muokkaa- Saari, Mikko: Aasialaiset lautapelit. Aviador, 2024. ISBN 978-952-381-2383.
Viitteet
muokkaaAiheesat muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shōgi Wikimedia Commonsissa
