Shar pei

Shar pei (kiin.: 沙皮; pinyin: shā pí) on kiinalainen koirarotu.

Shar pei
Avaintiedot
Alkuperämaa	Kiina
Määrä	Suomessa rekisteröity 1 044
Rodun syntyaika	2000 vuotta sitten
Alkuperäinen käyttö	metsästys ja vahtiminen
Nykyinen käyttö	seurakoira
Elinikä	10–12 vuotta
Muita nimityksiä	sharppi
FCI-luokitus	ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 2.1 Mastiffityyppiset molossikoirat #309
Ulkonäkö
Paino	20–27 kg
Säkäkorkeus	45–50 cm
Väritys	kaikki yksiväriset sallitaan
Infobox OK

Ulkonäkö

Shar pei on keskikokoinen koira, säkäkorkeus on 44–51 cm. Koira on ulkomuodoltaan neliömäinen ja tiivis. Kallo on lyhyehkö, silmät ovat pienet, mantelinmuotoiset ja syvällä kallossa, ilme on murjottava. Kuono on erikoinen, se ei kapene kärkeä kohden vaan on koko matkaltaan leveä, ja antaa yhdessä pienten, kallon myötäisesti taittuneiden korvien kanssa koiralle virtahepomaisen ilmeen. Korvat ovat pienet, paksut, kolmiomaiset ja päänmyötäiset. Suu on erikoinen: kieli ja kaikki limakalvot ovat tummanvioletit, haalistustekijää kantavilla (laimennusvärisillä) koirilla kieli on vaaleanvioletti. Selkä on suora, häntä on kiinnittynyt korkealle. Häntä on tyvestä melko paksu, ja ohenee kärkeä kohti, on useimmiten kiertynyt selän päälle, joskus kahdellekin kierteelle.

• 
  Mittasuhteet
• 
  Ihopoimut
• 
  Häntä

Rodulle on tyypillistä, että koira ja sen nahka kasvavat eri tahdissa, nuorella koiralla on runsaasti ihopoimuja, koska nahka on sille liian suuri. Kun koira kasvaa täysikokoiseksi, poimuja on vain päässä, kaulassa, etuselässä, hännäntyvessä ja mahdollisesti kintereessä. Poimuisuus vaihtelee, alkuperäinen muunnos bone mouth ei ole läheskään yhtä poimuttunut kuin myöhemmin jalostettu meat mouth. Suurin osa kannasta on meat mouth- tyyppiä, jolla on massiivisempi pää kuin bone mouth -tyypillä. Turkki on lyhyt, jäykkä, karhea ja harjasmainen, pohjavillaa ei ole. Karvanlaatuja on kaksi: lyhytkarvainen horse coat ja pidempi brush coat.

Shar pei on yksivärinen rotu, kaikkia värejä esiintyy paitsi valkoista, joka katsotaan virheeksi. Värit voidaan jakaa kahteen ryhmään: perusvärit ja laimennusvärit. Perusvärisillä koirilla on mustaa pigmenttiä kirsussa, ihossa, suussa ja polkuanturoissa, laimennusvärisillä iho, kirsu, polkuanturat ja kynnet ovat samanväriset kuin turkki.

• 
  Fawn
• 
  Punainen, brush coat
• 
  Punainen, traditional type
• 
  Sininen
• 
  Ruskea, brush coat
• 
  Ruskea, bone mouth
• 
  Musta
• 
  Musta, traditional type
• 
  Laimennusvärinen punainen
• 
  Laimennusvärinen maksanruskea
• 
  Laimennusvärinen keltainen
• 
  Mustatäplittynyt "päistärikkö"väri
• 
  Punainen bear coat (virheellinen karvanlaatu)
• 
  Sininen bear coat (virheellinen karvanlaatu)
• 
  Musta bear coat (virheellinen karvanlaatu)

Luonne ja käyttäytyminen

Itsenäinen, itsevarma, rauhallinen, uskollinen ja älykäs. Shar pei kiintyy voimakkaasti isäntiinsä, eikä sitä voi pitää tarhakoirana, sillä se haluaa olla omien ihmistensä lähellä. Joillakin yksilöillä voi esiintyä eroahdistusta. Vieraisiin shar pei suhtautuu pidättyväisesti, mutta pystyy silti tarvittaessa sopeutumaan uuteen perheeseen. Shar peistä on helppo havaita milloin se hyväksyy jonkin ihmisen tuttavakseen, sillä sen suhtautumisen muutos on huomattava. Shar peillä on taipumusta vartioimiseen, varsinkin uroksilla taipumus voi olla hyvinkin voimakas. Näiden piirteiden vuoksi ainakaan uros ei sovellu ensimmäiseksi koiraksi, sillä se on todella osattava kasvattaa. Rotu ei ole samalla tavalla miellyttämisenhaluinen kuin paimenkoirat ja noutajat, mutta koska se rakastaa ihmisten kanssa seurustelua, se on mahdollista innostaa tekemään asioita yhdessä. Koira on myös totutettava vieraisiin ihmisiin, eläimiin ja mahdollisimman monenlaisiin asioihin jo nuorena, jotta myöhemmällä iällä vältytään ongelmilta.

Alkuperä

Alkuperäistyyppinen shar pei.

Shar pei venäläisessä postimerkissä.

Shar pein juuret ovat Kiinassa, jossa sen katsotaan olleen olemassa jo satoja vuosia Etelä-Kiinanmerta ympäröivissä maakunnissa. Saman tyyppisiä koiria on ollut olemassa ainakin 2000 vuoden ajan, joskin vanhimmat koirapatsaat ovat yhtä paljon kiinanpystykorvan ja mastiffin kuin shar pein näköisiä. Rodun uskotaan saaneen alkunsa kiinalaisen Kwun Tungin maakunnassa sijaitsevan Dialakin kaupungin ympäristöstä. Rodun esi-isät olivat kiinalaisten talonpoikien yleiskoiria, jotka vahtivat sekä kotia että karjaa ja metsästivät villisikaa. Tehtävät vaativat karaistunutta luonnetta.

Rodun syntyseuduilla sijaitseva Dailekin kaupunki oli aikanaan tunnettu uhkapeleistään, ja shar peitä käytettiin vedonlyönnin kohteena olevissa koiratappeluissa. Monet shar pein piirteet ovat sopivia koiratappeluihin. Pienet korvat eivät jää kovin helposti vastustajan hampaiden väliin, ryppyinen nahka sallii koiran kääntyä ja purra takaisin vaikka toinen koira saisi isonkin palan nahkaa hampaidensa väliin ja karkea turkki tuntuu epämiellyttävältä suussa. Siitä, missä määrin nämä piirteet olivat olemassa ennen kuin rotuun sekoittui muita rotuja, on monia näkemyksiä, samoin kuin siitä, missä määrin shar pei oikeastaan on taistelukoirarotu. Kiinan vahti- ja taistelukoiraan viittaa ilmeisesti vain yksi ja sama sana, mikä on voinut aiheuttaa sekaannuksia. Koirilla oli joka tapauksessa luonnetta tappelun voittamiseen, mutta ne oli huumattava, jotta tappelu saatiin alkuun. Rotua ei kasvatettu pelkästään koiratappeluita varten, vaan sitä käytettiin myös samanlaisena yleiskoirana kuin ennenkin. Pelkästään taistelua varten kasvatettuja linjoja on voinut olla olemassa, mutta rodun historia Kiinassa on hieman hämärän peitossa, joten varmaa tietoa ei ole saatavilla.

Kiinan rajojen auetessa 1900-luvun alussa ulkomailta tuotiin isoja, mastiffityyppisiä koiria. Niitä vastaan shar pei ei enää pärjännyt, ja rodun käyttö koiratappeluissa väheni. Kun Kiinasta tuli kansantasavalta, koirien määrä Kiinassa laski rajusti, sillä koirat julistettiin turhaksi luksukseksi ja kasvatus kiellettiin. Koiraverokin nostettiin niin korkeaksi, että vain rikkaimmilla oli varaa pitää koiria. Koiria oli kuitenkin salakuljetettu maasta Hongkongiin, Macaolle ja Taiwaniin. Siellä niitä käytettiin koiratappeluissa ja risteytettiin mastiffien ja kiinanpystykorvien kanssa, jotka antoivat omia piirteitään nykyiselle rodulle, erityisesti meat mouth -muunnokselle. Ei ole selvää mitä käyttölinjaa olevia koiria kiinasta oli tuotu, mutta ilmeisesti taistelukoirille oli kysyntää. 1950-luvulle mentäessä koiria oli jäljellä hyvin vähän, ja olemassa olevat yksilöt olivat osittain koirankasvatuksesta kiinnostumattomien ihmisten käsissä. Shar peitä kasvatettiin tällöin pieniä määriä Hongkongissa ja Taiwanilla. Hongkongin kennelklubi tunnusti rodun vuonna 1968. Rodun edustajia oli jäljellä hyvin vähän, ja rotu olikin Guinnessin ennätysten kirjassa maailman harvinaisimpana koirarotuna. USA:han rotu levisi jo 1966, kun maahan tuotiin muutamia yksilöitä. Shar peitä alettiin tuoda maahan enemmän 1973, kun hongkongilainen koirankasvattaja pyysi amerikkalaisilta kennelihmisiltä apua rodun pelastamiseen, ja kennelväki otti asian omakseen. Muualle maailmaan rotu on levinnyt pääasiassa USA:sta.

Miniature Shar-Pei

Rodun saavuttua Pohjois-Amerikkaan 1970-luvulla siitä tuli haluttu eksoottinen lemmikki. Yhdysvalloissa osa kasvattajista alkoi jalostaa rotua pienemmäksi, jotta se sopeutuisi helpommin kaupunkiympäristöön ja jotta voimakkaasti ryppyinen nahka säilyisi koiralla läpi sen elämän (tavallisilla shar peilla rypytys vähenee huomattavasti pennun kasvaessa). Tämä uusi muunnos on tunnettu myös nimillä Mini Pei ja Min Pei. Sen maksimisäkäkorkeus on 40 cm. Vaikka tavallisen shar pein kasvattajat vastustavatkin kääpiöversiota, on sen kasvatus silti jatkunut.

• 
  Miniature shar pei, musta
• 
  Miniature shar pei, punainen

Ori-Pei

1970-luvulla shar pei -kasvattaja Aaron Silver huolestui rodun terveysongelmista, mm. iho-ongelmista. Parantaakseen tilannetta hän risteytti kääpiökokoisia shar peita (aiemmin mainittu Miniature Shar Pei) mopsien kanssa. Hänen onnistui täten kehittää aiempaa pienikokoisempi koira, joka vaikutti olevan myös terveempi. Muutama muu kasvattaja liittyi mukaan projektiin auttaakseen tämän uuden muunnoksen vakiinnuttamista. Ori-pei tunnetaan älykkäänä ja eloisana. Se on vain 31–38 cm korkea. Aivan kuten tavallisellakin shar peilla, myös tällä muunnoksella karvatyyppejä on kaksi: horse coat ja brush coat. Tyypillinen väritys on fawn (keltainen tai punainen), mutta muitakin värejä ja myös monivärisiä esiintyy. Aikuinen ori-pei muistuttaa ulkoisesti 6 kuukautta vanhaa tavallista shar peita. Nimitys on lyhenne sanasta Oriental Shar Pei.

• 
  Ori pei

Terveys

Rotu on pelastettu sukupuuton partaalta, jolloin rodun edustajia löydettiin jalostukseen joitakin kymmeniä yksilöitä, joten shar peit ovat hyvin sisäsiittoisia, ja niillä on myös useita rakenteellisia ongelmia.

Iho-ongelmat

Ihosairaudet ovat shar pein yleisin ongelma. Sairauksia on monia ja niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa, sillä oireet ovat samankaltaisia. Allergiat ovat yleisiä ja näkyvät usein juuri ihossa, ja rodussa esiintyykin atopiaa, ruoka-aineallergiaa ja kosketusallergiaa. Allergiat oireilevat kutinana, karvanlähtönä ja tulehduksina. Myös allergiasta johtumattomat ihotulehdukset ovat yleisiä. Talirauhasten liikaeritystä esiintyy erityisesti ihotulehdusten seurauksena, ja se tekee koiran öljyisen oloiseksi. Shar pei -syndroomaksi kutsuttu tila johtuu ilmeisesti ihopoimujen hankautumisesta karkeaa karvaa vasten. Hiivan aiheuttamaa ihottumaa esiintyy myös, ilmeisesti muihin tulehduksiin määrätyt antibiootit altistavat hiivatulehdukselle, kun ihon normaalibakteeristo heikkenee. Kilpirauhasen vajaatoiminta on shar peillä yleisempää kuin muilla koiraroduilla, ja aiheuttaa muun muassa iho-oireita.

Silmäsairaudet

Entropion eli silmäluomien sisäänpäinkiertyminen vaivaa erityisesti nuoria koiria, joilla päänahka on poimuttuneempi kuin aikuisilla. Ylimääräinen nahka painaa silmäluomet sisäänpäin. Tämä saa silmäripset ja joskus silmiä ympäröivät karvatkin hankaamaan sarveiskalvoa, mikä ärsyttää silmää. Oireet vaihtelevat sen mukaan kuinka voimakasta ärsytys on. Lievin oire lienee ylimääräinen kyynelten eritys, silmä voi myös siristää voimakkaasti kivun vuoksi, sarveiskalvoon voi tulla arpeutumia, jotka haittaavat näköä, ja pahimmillaan silmä voi hankautua puhki. Nuorilla koirilla silmäluomet voidaan ommella niin, että ne eivät hankaa silmää, ja kun koiran ryppyisyys vähenee iän myötä, tila saattaa korjaantua itsestään. Vanhemmilla koirilla joudutaan poistamaan nahkaa silmien ympäriltä. Shar peillä esiintyy harvinaisena myös linssin sijoiltaanmenoa, joka voi aiheuttaa akuutin glaukooman, joka johtaa usein sokeutumiseen. Linssin sijoiltaanmeno johtuu sen ripustinsäikeiden heikkoudesta, joka saattaa olla perinnöllistä. Akuutti glaukooma aiheuttaa kovaa kipua, jonka vuoksi koira saattaa olla aggressiivinen, jos sen silmiin yritetään koskea. Koira on vietävä heti eläinlääkäriin.

Korvaongelmat

Shar pein korvien rakenne estää kunnolisen ilmanvaihdon korvissa ja altistaa sen monille kroonisille korvavaivoille. Tyypillisin on krooninen hiivatulehdus, jonka yleisin aiheuttaja on korvassa normaalistikin kasvava Malassezia pachydermatis. Hiivan ylikasvu altistaa korvan myös bakteeritulehduksille. Shar pein korvia pitääkin puhdistaa ja tarkkailla tulehduksen ehkäisemiseksi ja ajoissa havaitsemiseksi. Krooninen tulehdus voi aiheuttaa korvan ihon liikakasvua, joka tukkii korvakäytävät, jolloin kirurginen korjaus voi olla välttämätön. Shar peillä korvakäytävät voivat olla ahtaat synnynnäisestikin, mikä voidaan myös joutua korjaamaan kirurgisesti.

Suun ja hengitystien ongelmat

Shar peillä voi esiintyä huulipoimujen tulehdusta, sillä runsaiden ihopoimujen väliin kertyy helposti kuolaa ja ruuantähteitä, jotka hautovat ihoa ja tarjoavat bakteereille erinomaisen kasvuympäristön. Poimujen puhdistaminen voi ehkäistä tulehduksia, mutta liiallinen puhdistaminen ärsyttää ihoa ja voi altistaa tulehduksille. Shar pein kallo ei ole yhtä lyhyt kuin bokserilla tai bulldogilla, mutta sillä on silti lyhytkalloisille koirille ominaisia ahtaiden hengitysteiden ongelmia. Sierainaukot voivat olla liian ahtaat, pehmeä kitalaki voi olla liian pitkä ja henkitorvi liian ohut. Sierainaukot voidaan korjata kirurgisesti, samoin pehmeä kitalaki, mutta henkitorvea ei saa suurennettua. Shar pei ei siis pysty hengittämään kovin hyvin, ja koska koirat jäähdyttävät itseään läähättämällä, shar pei ei myöskään pysty viilentämään itseään kovin tehokkaasti. Se ei siis kestä kuumaa, eikä myöskään rasitusta siinä määrin kuin samankokoinen koira terveillä ilmateillä varustettuna kestäisi. Shar pei on hengitysteittensä rakenteen vuoksi altis lämpöhalvaukselle. Kuorsaaminen on erittäin tyypillistä. Shar peillä on taipumusta saada keuhkotulehdus 6–12 viikon iässä, syynä saattaa olla rodussa esiintyvä IgA-puute. Rodussa esiintyy myös hengitysteiden limaa kuljettavien värekarvojen toimintahäiriötä, joka altistaa tulehduksille.

Muut ongelmat ja sairaudet

Shar pei luokitellaan jättiroduksi kasvutapansa vuoksi. Se kasvaa nopeasti ja on altis kasvuhäiriöille, muun muassa lonkkavioille. Shar peillä on useita suoliston toimintahäiriötä. Ruokatorven laajentumassa koiran ruokatorven lihaksisto on heikentynyt ja ruokatorvi on laajentunut rintakehän alueella. Ruokatorveen kerääntyy helposti ruokaa ja eritteitä. Shar pein immuunijärjestelmä ei aina toimi kuten pitäisi. Shar peillä on aivan oma autoimmuunitauti, FSF (Familial Shar pei Fever) jolle on tyypillistä lievä kuume, jonka aikana koira on syömätön, apea, ei halua maata ja saattaa läähättää melko lailla. Kuume menee ohi 12–36 tunnissa, puolella koirista kintereet ovat kipeät ja turvonneet. Ilmeisesti kuume nostaa amyloidoosiriskiä. Amyloidoosi on sairaus, jossa munuaisiin kertyy sinne kuulumattomia proteiineja, jotka lopulta vievät niin paljon tilaa, että munuaisten omat solut eivät mahdu toimimaan. Amyloidoosi voi vaikuttaa myös muihin elimiin kuin munuaisiin, kuten maksaan. Shar peillä on keskimääräistä suurempi riski saada erilaisia kasvaimia ja sairastua syöpään, mikä on ilmeisesti yhteydessä rodun sisäsiittoisuuteen. Allergia on rodussa hyvin yleistä, sitä voidaan hoitaa ruokavaliolla. Ihmisrakkaan luonteensa vuoksi shar pei voi kärsiä eroahdistuksesta, jossa koira hätääntyy jäädessään pitkäksi aikaa yksin ja saattaa tuhota asuntoa tai haukkua ja ulvoa häiriten naapureita. Shar pei on rotu, joka vaatii kunnollisen kasvatuksen, muuten siitä saattaa tulla hyvin hankala käsitellä.

Lähteet

• Suomen shar pei-harrastajien kotisivu
• Amerikan shar-pei-järjestö
• Ison-Britannian kenneljärjestö
• Hongkongin Shar peii -järjestö
• Nelson, Richard, W.; & Couto, Guillermo, C.: Small Animal Internal Medicine. Mosby, 2003. ISBN 9780323017244
• Crispin, Sheila, M.: Notes on Veterinary Opthalmology. Blackwell, 2005. ISBN 0-632-06416-1
• Tapio Eerola, Suomen koirarodut, Tammi 1997 ISBN 951-31-1014-1
• Shar pein rotumääritelmä. Hyväksytty: FCI 14.4.1999, käännös SKL-FKK 24.10.1999

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shar-Pei Wikimedia Commonsissa

• Suomen Shar Pei Harrastajat Ry
• MOT: Sairaan kauniit koiramme.