Setämies

Setämies on tarkoittanut vanhastaan isännän luona asuvaa veljeä, nykyään sillä saatetaan tarkoittaa setämäistä, keski-ikäistä, asenteiltaan vanhoillista miestä.[1] Sana lisättiin Kielitoimiston sanakirjaan vuonna 2018.

Sanaan voidaan liittää ikään, ulkonäköön ja seksuaalisuuteen liittyviä kielteisiä adjektiiveja, kuten ahdisteleva, ällöttävä, säälittävä ja lihava. Sanaa onkin käytetty yhtäältä loukkaavissa ja toisaalta itseironisissa yhteyksissä.[2]

Dosentti Vesa Heikkisen tutkimuksen perusteella sanaa setämies käytetään leimallisesti kielteisessä merkityksessä ja se ei kuulu yleiskieleen, sitä ei ollut juurikaan uutisaineistossa, edes mielipidekirjoituksissa. Sen kanssa yhdessä esiintyivät yleisimmin kielteiset sanat, kuten yllä mainitut ja pervo, irstas, vihainen, ruma, haiseva, sekä muun muassa seksi, naida, vittu ja pano sekä harvoin jokin myönteinen sana, kuten norja.[3]

Heikkinen havaitsi, että jotkut miehet ovat yrittäneet riisua setämies-sanaa solvaamiseen käyttäjiä aseista kutsumalla itseään setämiehiksi samaan tapaan kuin osa maahanmuuttajista käyttää mamu-sanaa myönteisesti itsestään. Hänen mukaansa silti kaikki sanan käytöt vahvistavat kielen sukupuolittamista ja sukupuolten vastakkainasettelua.[3]

YleisyysMuokkaa

Vuonna 2015 setämiestä käytettiin keskustelupalstoilla 3 331 tekstissä, vuonna 2017 jo 10 051 tekstissä. Myös Twitterissä käyttö on lisääntynyt, mutta muissa yhteyksissä se ollut vakaampaa.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Setämies Kielitoimiston sanakirja. 2018.
  2. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu: Limainen setämies kasvattaa suosiotaan – en toivo sille lisää käyttöä, kuten en kukkahattutädille (pääkirjoitukset) Aamulehti. 5.5.2019.
  3. a b c Vesa Heikkinen: Somen setämies: määrästä ja merkityksistä (Studia humaniora ouluensia, sivut 419-441) 2018. Oulun yliopisto.

Aiheesta muuallaMuokkaa