Serviuksen muuri (lat. Murus Servii Tullii) oli antiikin Rooman kaupungin tasavallan aikainen puolustusmuuri, jonka rakennutti perimätiedon mukaan kuningas Servius Tullius. Todennäköisesti sen myöhemmin tunnettu vaihe rakennettiin kuitenkin vasta vuoden 387 eaa. jälkeen, mutta sen reitti noudatti monin paikoin varhaisemman, kuningasaikaisen muurin kulkua. Muurin pituus oli noin 11 kilometriä.[1][2][3]

Serviuksen muuri
Murus Servii Tullii
Serviuksen muuria Piazza dei Cinquecentolla lähellä Rooman päärautatieasemaa.
Serviuksen muuria Piazza dei Cinquecentolla lähellä Rooman päärautatieasemaa.
Sijainti Rooma, Latium, Regio I Latium et Campania, Italia (nyk. Rooma, Latium, Italia)
Koordinaatit 41°54′07″N, 12°30′06″E
Rakennustyyppi muuri
Valmistumisvuosi n. 387 eaa.
Runkorakenne tuffi
Pituus n. 11 km
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia

muokkaa

Kuningasajan muuri

muokkaa

Rooman alkuperäinen kaupunginmuuri rakennettiin kuningasajalla. Perimätiedon mukaan sen olisi rakennuttanut kuningas Servius Tullius, jonka kausi ajoitetaan vuosiin 578–535 eaa.[1][3] Joskus on arveltu, että hän olisi saattanut loppuun työn, jonka aloitti jo Tarquinius Priscus. Jotkut antiikin aikaiset lähteet mainitsevat rakennuttajaksi Ancus Marciuksen, mutta niitä ei pidetä luotettavina.[3] Alkuperäinen muuri oli tehty paikallisesta cappellaccio-tuffista.[2]

 
Serviuksen muurin jäänteitä Quirinaliksella.

On arveltu, että etruskit olisivat vaatineet muurin tuhottavaksi tehtyään rauhan roomalaisten kanssa tasavallan ajan alussa vuonna 508 eaa. Se, ettei muuria ollut välillä olemassa, selittäisi myös sen, miksi gallit onnistuivat valtaamaan kaupungin vuonna 387 eaa.[3]

Tasavallan ajan muuri

muokkaa

Muuri, johon nykyisin viitataan Serviuksen muurina, edustaa uudelleenrakennusvaihetta, joka tehtiin vasta gallien vuoden 387 eaa. hyökkäyksen jälkeen. Se rakennettiin kuitenkin suurimmaksi osaksi ellei kokonaan samalle paikalle kuin varhaisempi muuri.[1][2][3] Uusi muuri oli tehty tuffikivestä, joka tuotiin Vejin alueelta, mikä kertoo osaltaan siitä, ettei se voi olla peräisin ajalta ennen 300-lukua eaa., sillä roomalaiset valtasivat Vejin vasta vuonna 396 eaa.[4][5][6] Muurin rakentaminen kesti pitkään; Liviuksen perusteella sitä olisi rakennettu ainakin vuosien 377–353 eaa. välisenä aikana.[3][7] Rakentaminen oli valtava ja kallis työ, ja tämä johti kaupungissa jopa poliittisiin muutoksiin, sillä patriisien oli pakko avata konsulin virka myös plebeijeille.[4]

Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. muuriin asennettiin katapultteja.[4] Augustus korjautti vielä useita muurin portteja,[1] mutta keisariajalla, jolloin sodat olivat kaukana Roomasta, muurit kävivät tarpeettomiksi ja ne rappeutuivat. Rakennuksia rakennettiin aivan niihin kiinni ja jopa niiden raunioiden päälle, ja vähitellen ne katosivat suureksi osaksi.[8] Etäisyydet Roomasta lähteneillä roomalaisilla teillä laskettiin kuitenkin aina Serviuksen muurin porteilta eli niin, että ensimmäinen mailipylväs oli yhden roomalaisen mailin päässä jostakin portista.[1]

Rooman kaupunki kasvoi keisariajalla lopulta niin suureksi, että se ulottui kauas muurin ulkopuolelle. Näin se oli käytännössä vailla muurien tuomaa suojaa keisariajan kolme ensimmäistä vuosisataa, kunnes Aurelianuksen muuri rakennettiin vuosina 271–275.[2]

Rakennelma

muokkaa
 
Serviuksen muurin reitti antiikin Roomassa (punaisella).

Serviuksen muurin pituus oli 7½ roomalaista mailia eli noin 11 kilometriä, ja sen sisään jäi 426 hehtaarin kokoinen alue Tiberin itäpuolella. Se sulki sisäänsä kaikki Rooman seitsemän kukkulaa, ja ulottui joen rantaan Forum boariumin kohdalla.[2]

Varsinainen muuri oli yli 4 metriä paksu ja korkeimmillaan noin 10 metriä korkea. Sen rakennuskivien korkeus vaihteli 51 ja 64 senttimetrin välillä.[2][3] Muurin tuffi oli Vejin suunnasta paikasta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Grotta Oscura.[3][4][9][10]

Kaupungin itäosassa Esquilinus- ja Quirinalis-kukkuloiden välisellä tasaisella osuudella, Porta collinalta Porta Esquilinalle, muuri oli vahvistettu sisäpuolelta maavallilla (agger) ja ulkopuolelta 30 metrin levyisellä vallihaudalla (fossa). Antiikin lähteet kuvaavat maavallin olleen pituudeltaan seitsemän stadionia ja paksuudeltaan 50 jalkaa, ja vallihaudan leveydeltään 100 jalkaa ja syvyydeltään 30 jalkaa. Lisäksi maavallin kaupunginpuoleisella osalla oli matala kivimuuri.[1][2][3]

Muurin parhaiten ja pisimmin säilynyt osuus on Piazza dei Cinquecenton koillislaidalla lähellä Rooman päärautatieasemaa eli Terminiä.[2][11] Toinen säilynyt osuus on Via di Sant'Anselmon varrella lähellä Piazza Albaniaa.[2][12] Myös alkuperäisestä kuningasajan muurista on löydetty jäänteitä.[3]

Portit

muokkaa
 
Gallienuksen kaari, alun perin Serviuksen muurin Porta Esquilina.

Serviuksen muurissa oli 16 porttia. Ne olivat pohjoisesta alkaen myötäpäivään:

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Serviuksen muuri”, Antiikin käsikirja, s. 520. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. a b c d e f g h i Claridge, Amanda: Rome. An Oxford Archaeological Guide, s. 4, 61. (Second edition) Oxford: Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-954683-1 (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Murus Servii Tullii”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b c d Lendering, Jona: Rome, Servian Wall Livius.org. 13.12.2008. Arkistoitu 18.6.2010. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  5. Grotta Oscura Pleiades. Viitattu 3.12.2024. (englanniksi)
  6. Tuff of Grotta Oscura Rome and Art. Viitattu 3.12.2024. (englanniksi)
  7. Livius: Rooman synty 6.32.1: ”ut tribute novum fenus contraheretur in murum a censoribus locatum saxo quadrato faciundum” (”jotta uutta verolainaa voitaisiin ottaa muuria varten, jonka kensorit olivat määränneet rakennettavaksi neliskulmaisista kivistä”, koskien vuotta 377 eaa.), 7.20.9: ”Legionibus Romam reductis relicum anni muris turribusque reficiendis consumptum” (”Kun legioonat oli palautettu Roomaan, jäljellä oleva aika vuodesta kului muurien ja tornien korjaamiseen”, koskien vuotta 353 eaa.).
  8. Smith, William: ”Roma”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. Grotta Oscura Pleiades. Viitattu 3.12.2024. (englanniksi)
  10. Tuff of Grotta Oscura Rome and Art. Viitattu 3.12.2024. (englanniksi)
  11. Arkeologisen kohteen sijainti: 41°54′07″N, 12°30′06″E.
  12. Arkeologisen kohteen sijainti: 41°52′49″N, 12°28′59″E.

Aiheesta muualla

muokkaa