Serafia

naisen etunimi

Serafia on heprealaisperäinen naisen etunimi. Sen katsotaan yleensä pohjautuvan sanaan serafim, joka merkitsee ’liekehtivää’ ja ’tulista’. Nimen lähtömuotona voi kuitenkin pitää myös ’käärmettä’ tarkoittavaa sanaa saraph.[3][4]

Serafia
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Serafiia, Serafiina, Serafina, Seraphia, Seraphina, Serapia, Serapin, Serapsia [1][2]
Nimen alkuperä heprean serafim ’liekehtivä’ tai saraph ’käärme’

Serafia-nimi liittyy kristilliseen pyhimyshistoriaan, sillä keisari Hadrianuksen aikaan Roomassa surmattiin tämänniminen neitsytmarttyyri. Mikael Agricola mainitsee hänet (”Serapia Neitzyt”) vuoden 1544 rukouskirjassaan.[4][5]

Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on syyskuuhun 2021 mennessä tilastoitu noin 2 420 Serafia-nimistä henkilöä.[6]

Nimipäivä

muokkaa

Serafia-nimi oli mukana Suomen almanakassa vuonna 1850. Nimipäivä oli 3. syyskuuta.[2]

Tunnettuja Serafioita

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen, s. 154. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-757-7.
  2. a b Nivanka, Eino: Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705–1955 – Kustaa Vilkuna, Eino Kaskimies, Gösta Hedström & Eino Nivanka (toim.) Suomen almanakan juhlakirja, s. 257. Helsinki: Helsingin yliopisto & Weilin+Göös, 1957.
  3. Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 208. Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
  4. a b Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 195–196. Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
  5. Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja, s. 200–201. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15788-0.
  6. Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Serafia”) 20.9.2021. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 21.9.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Etunimien taivutus: Serafia (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu)