Sendagi
Sendagi (jap. 千駄木) on Tokion kaupunginosa Bunkyōn erillisalueella. Se on osa Hongōn seutua, joka käsittää Bunkyōn itäosan, ja sijaitsee Bunkyōn itärajalla Tokion yliopiston kampuksen pohjois- ja Nipporin rautatieaseman länsipuolella. Sendagi on pääosin asuinaluetta. Se tunnetaan myös kulttuuriseutuna, jossa asui muun muassa Meiji-kauden kirjailija Mori Ōgai.[1] Viereisten Nezun ja Yanakan kaupunginosien tavoin Sendagi säästyi toisen maailmansodan pommituksilta, ja alueella onkin säilynyt vanha shitamachia eli Tokion historiallisia keskusta-alueita muistuttava tunnelma kapeine katuineen ja pienine liikkeineen. Yanaka, Nezu ja Sendagi tunnetaan alkukirjaintensa mukaan yhteisnimellä Yanesen.[2]
Sendagin kaupunginosan pinta-ala on 0,73 neliökilometriä,[3] ja se jakautuu viiteen osa-alueeseen, jotka on numeroitu Sendagi 1-chōme–Sendagi 5-chōme. Niissä on yhteensä 21 035 asukasta (tammikuussa 2023).[4] Kaupunginosan väestötiheys on siten noin 28 800 asukasta neliökilometrillä.
Historia muokkaa
Kaupunginosan nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ’tuhat hevoslastillista puuta’. Se saattoi alun perin viitata polttopuun määrään, jonka alueella ollut metsä tuotti päivän aikana. Vielä Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla alue sijaitsi Edon reunamilla ja siellä oli maaseutumaista kyläasutusta. Lähistöllä kulki Nakasendō-tiereitti, jonka varrella oli samuraiden eli sotilasluokan asuintaloja.[1][5] Vanha Nezu-jinjan šintolainen pyhäkkö sijaitsi alun perin Sendagissa, kunnes se siirrettiin 1700-luvun alussa etelämmäs Nezun alueelle. Pyhäkön alkuperäisellä sijaintipaikalla on nykyään Hongōn kirjasto.[6]
Meiji-kaudelta eli 1800-luvun loppupuolelta lähtien Sendagi on kehittynyt asuinalueena.[1] Kaupunginosan läpi kulkee Dangozaka-niminen katu, jonka nimi merkitsee kirjaimellisesti ’dango-mäkeä’. Sen alkuperästä on erilaisia teorioita: erään mukaan mäellä olisi ollut paljon dango-mykyjä muistuttavia pikkukiviä. Historiallisesti katu tunnettiin myös nimillä Sendagizaka tai Shiomizaka, ’mäki jolta näkyy merelle’, koska mäen huipulta näkyi Tokionlahden pohjukkaan saakka. Meiji-kaudella katu oli kikuningyō-villityksen ydinaluetta. Kikuningyōt olivat krysanteemin kukin koristeltuja nukkeja, jotka asetettiin näytteille päivänpolttavia aiheita tai historiallisia tapahtumia käsitteleviin dioraamoihin. Näyttelyitä tarjoavia teehuoneita sijoittui Dangozakan varrelle parhaimmillaan yli 20, mutta 1900-luvun alkupuolella ne menivät pois muodista.[7][6]
Kaupunkikuva ja rakennukset muokkaa
Sendagi sijaitsee Yamanoten ylängön koillisreunalla. Sen vieritse virtasi alun perin Aizomejoki, joka on uurtanut Yamanoten ja Uenon ylänköalueiden välille laakson. Nykyisin joki on maan alla. Sendagin naapurikaupunginosia ovat pohjoisessa Kitan erillisalueen Tabata, koillisessa Arakawan erillisalueen Nishi-Nippori, idässä Taitōn erillisalueen Yanaka, etelässä Bunkyōn erillisalueen Nezu ja Yayoi sekä lännessä Bunkyōhon kuuluvat Mukōgaoka ja Hon-Komagome.[1][8]
Vaikka Yanakan, Nezun ja Sendagin alue oli alun perin osa Tokion yläluokkaista Yamanoten seutua, nykyisin se tunnetaan vanhan kaupunkirakenteensa ansiosta paikkana, jossa on säilynyt kaupungin historiallisten kauppias- ja käsityöläiskortteleiden eli shitamachin tunnelma. Se on myös koko Bunkyōn erillisalueen tavoin kulttuurialuetta. Sendagin kaupunginosassa on asunut monia tunnettuja kirjailijoita, kuten Mori Ōgai, Yasunari Kawabata, Hakushū Kitahara ja Kōtarō Takamura. Sōseki Natsume kirjoitti teoksensa Wagahai wa neko de aru asuessaan Sendagissa.[9] Kirjailija Mori Ōgai asettui asumaan alueelle vuonna 1892. Nykyisin Morin Kanchōrō-nimisen kotitalon paikalla Dangozaka-mäen yläpäässä sijaitsee vuonna 2012 avattu Mori Ōgain muistomuseo. Sendagin kirjalliseen historiaan liittyy myös Kōdansha-kustantamo, jonka perusti vuonna 1909 Seiji Noma Dangozaka-rinteen alapään lähettyvillä sijainneessa talossa. Vuonna 1933 yritys muutti kuitenkin Otowan kaupunginosaan.[7]
Sendagin rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluu esimerkiksi vuonna 1919 valmistunut entinen Yasuda-suvun asuintalo puutarhoineen, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Sen rakennutti alun perin Toshimaen-huvipuiston perustaja Fujita Yoshisaburō, joka myi sen vuonna 1923 liikemies Yasuda Zenjirōn vävylle.[9][10]
-
Dangozakan kikuningyō-nukkeja esitteleviä teehuoneita, piirros vuodelta 1907 -
Dangozaka-katu vuonna 2018 -
Sendagin metroaseman sisäänkäynti -
Japanin lääketieteellisen yliopiston sairaala -
Sudōn puisto -
Kirjailija Mori Ōgain muistomuseo -
Yasuda-suvun entinen asuintalo -
Cibi-kahvila Sendagissa
Liikenne muokkaa
Sendagin kaupunginosan läpi kulkee pohjois–eteläsuuntainen pääkatu Shinobazu-dōri. Tōkyō metron liikennöimä Chiyoda-linja pysähtyy Sendagin metroasemalla Shinobazu-dōrin ja Dangozaka-kadun risteyksessä.[8][1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典: 千駄木 Kotobank. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ Exploring Old Tokyo's Neighborhoods: 11 Things To Do in Yanesen (Yanaka, Nezu, and Sendagi)! Live Japan. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ 第54回文京の統計（令和3年）1．土地・人口(Excelファイル; 694KB) 文京区役所. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ 文京区人口統計資料 町丁別世帯・人口（住民基本台帳）（毎月1日現在）5年1月(PDFファイル; 413KB) 文京区役所. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ Yanaka-Sendagi Management Section, Community Education Support Division, Tokyo Metropolitan Office of Education. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ a b 近世までの本郷・小石川 Sumitomo Mitsui Trust Realty Co., Ltd. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ a b 文化と産業 Sumitomo Mitsui Trust Realty Co., Ltd. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ a b 日本地図 東京都 文京区 千駄木５丁目 Mapion. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ a b 「谷根千」とは？ YANESEN-KOBO. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Gardens of Former Residence of YASUDA Kusuo Management Section, Community Education Support Division, Tokyo Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 6.2.2023. Viitattu 6.2.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sendagi Wikimedia Commonsissa
