Avaa päävalikko

Sehr Schnell on helsinkiläinen vuosina 19751980 toiminut ja paluun 2016 tehnyt punk-yhtye. Alkuvuodesta 1978 ensimmäisen kerran studiossa käynyt yhtye ei urallaan 1970-luvulla levyttänyt kuin yksitoista kappaletta, mutta Pohjalla-kokoelman (1978) ja esiintymistensä vuoksi sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä 1970-luvun suomalaisista punk-yhtyeistä.[1]

Sehr Schnell
Tiedot
Toiminnassa 1975–1980, 2016–
Tyylilaji punk, punkrock, rock, progressiivinen rock
Kotipaikka Helsinki
Laulukieli suomi
Jäsenet

Stressi, laulu
Adi, kitara
Räpylä, kitara
Turbo, rummut
Ziissi, basso

Entiset jäsenet

Max Hartmann, rummut
Bass Fallos, basso
John Woodward, kitara
Mauno, rummut
Lepperi, basso
Rubberduck Jones, kitara
Juha Lipsanen, urut

Levy-yhtiö

Love Records (1978–1979)
Hilse-levyt (1979)
Siboney (2009)
Sairion äänilevyt (2016)
Stupido Records (2016) Kasettipesä (2017)

Aiheesta muualla
Kotisivut

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Yhtye aloittaaMuokkaa

Sehr Schnell syntyi, kun Kari "Stressi" Haapala ja Kyösti "Adi" Remes keksivät koulussa paperille kappaleiden nimiä. Ajatus bändistä syntyi, ja ensimmäinen esiintyminen oli Töölön yhteislyseon puurojuhlassa. Opettajat katkaisivat kuitenkin yhtyeeltä sähköt. Alkuperäiskokoonpanossa Haapala lauloi ja Adi soitti kitaraa, basistina oli Timo "Bass Fallos" Westerlund sekä rummuissa Stressin veli Mikko "Max Hartmann" Haapala. Yhtyeessä soitti sen alkuvaiheessa myös John Woodward. Hän oli Adin mukaan musiikillisesti muita lahjakkaampi ja teki myös omia biisejä. Hänet kuitenkin erotettiin yhtyeestä.[2]

Yhtye pääsee levyttämäänMuokkaa

Vuonna 1978 Sehr Schnell pääsi levyttämään Love Recordsille. Alkuvuonna 1978 Lahden Microvoxin studioilla äänitettyjä kappaleita ei kuitenkaan koskaan julkaistu, vaan ensimmäinen single "Orja" / "Muukalainen" äänitettiin Loven studiolla Helsingissä. Sitä seurasi levytykset Pohjalla-kokoelmalla, Hilselp:llä sekä kaksi uutta singleä. Pohjalla-kokoelmalla Stressi ja Adi vierailevat 1978-yhtyeen kappaleella "Elektroninen xtaasi".[3]

Pohjalla-kokoelman miksauksen aikoihin yhtyeeseen liittyi Juha "Räpylä" Kontturi, joka oli soittanut Trashissä. Trash oli yksi ensimmäisistä suomalaisista punk-yhtyeistä, joka ei kuitenkaan koskaan levyttänyt. Singlen "Vaihda vapaalle" / "1979" jälkeen Hartmann ja Fallos jättivät yhtyeen. Kaksikko perusti uuden yhtyeen nimellä Mik Monto, joka julkaisi yhden singlen, "Häiriöitä" / "Koulussa", joista "Häiriöitä" oli jo Sehr Schnellin keikoillaan soittama kappale. Sehr Schnellin uusi basisti Lepperi ja rumpali Mauno tulivat Räpylän Trash-yhtyeestä. Tällä kokoonpanolla levytettiin single "Neuroottiset pohkeet" / "Selittäjä". Singlen jälkeen Lepperi jätti yhtyeen. Uutena jäsenenä kokoonpanoon tuli niin ikään Trashissa soittanut kitaristi Rubberduck Jones, jonka myötä Räpylä siirtyi basistiksi.

Tyylimuutos ja yhtyeen hajoaminenMuokkaa

Sehr Schnellin tyyli muuttui punkista progressiivisen rockin suuntaan ja kappaleista alkoi tulla pitkiä. Yhtyeeseen liittyi urkuri Juha Lipsanen. Sehr Schnell riitaantui Love Recordsin Atte Blomin kanssa, joka ei pitänyt yhtyeen tyylinmuutoksesta. Näin Sehr Schnell ei enää levyttänyt ja teki viimeiset keikkansa kesällä sekä syksyllä 1980.[1] Atte Blom tarjosi yhtyeelle kuitenkin pari vuotta myöhemmin viiden LP:n levytyssopimusta Johanna-levymerkilleen.

Yhtyeen jälkeinen aikaMuokkaa

Yhtyeen hajoamisen jälkeen Stressi ja Adi lopettivat soittamisen. Räpylä jatkoi muissa yhtyeissä. Max Hartmann kuoli vuonna 1992. Stressi ja Adi ovat pelanneet jalkapalloa Rami Ragulins -joukkueessa. Stressi on toiminut seuran managerina ja Adi sen fysiikkavalmentajana.

Sehr Schnellin tuotanto julkaistiin maaliskuussa 2009 CD:llä Sehr Schnell. Mukana on myös Mik Monto -single sekä konserttinauhoitus vuodelta 1978.[4]

PaluuMuokkaa

Yhdeksän kuukauden treenaamisen jälkeen Sehr Schnell teki paluukeikan 7. toukokuuta 2016 Tampereella Punk 40 v. -tapahtumassa.[5] Paluukokoonpanossa esiintyy Stressi, Adi ja Räpylä, sekä uutena basistina Ziissi Ydinperse-yhtyeestä ja rumpalina Turbo Rikoslaki-yhtyeestä.

Toukokuussa 2016 yhtye julkaisi myös viisi ennenjulkaisematonta kappaletta sisältävän EP:n 1979.[6] EP on äänitetty vuonna 2016, mutta kappaleet on sävelletty ja sanoitettu 1970-luvulla.[2] Yhtyeen myös tekee jälleen keikkoja.[6]

SoittajatMuokkaa

  • Kari "Stressi" Haapala – laulu
  • Kyösti "Adi" Remes – kitara
  • Mikko "Max Hartmann" Haapala – rummut
  • Timo "Bass Fallos" Westerlund – basso
  • John Woodward – kitara
  • Juha "Räpylä" Kontturi – kitara, basso
  • Mauno – rummut
  • Lepperi – basso
  • Rubberduck Jones – kitara
  • Juha Lipsanen – urut
  • Turbo – rummut
  • Ziissi – basso

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

SingletMuokkaa

  • ”Orja” / ”Muukalainen” (1978, Love Records)
  • ”Vaihda vapaalle” / ”1979” (1979, Love Records)
  • ”Neuroottiset pohkeet” / ”Selittäjä” (1979, Love Records)

KokoelmillaMuokkaa

  • Pohjalla  (1978, kappaleet ”18 V.V.K.”, ”Tekopyhä”, ”Juho vanha natsi” ja ”Värinää”, Love Records)
  • Hilselp  (1979, kappale ”Mongoloidi”, Hilselevyt)

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Mika Saastamoinen: Parasta Lapsille Suomipunk 1977–1984, s. 71-77. Johnny Kniga, 2007. ISBN 978-951-0-32379-3.
  2. a b Jarkko Jokelainen: Suomipunkin legenda katosi 36 vuotta sitten — paluukeikka tällä viikolla Helsingin Sanomat. 6.5.2016. Viitattu 8.5.2016.
  3. Pohjalla (Love LP) – release recording details Finnmusic.net. Viitattu 19.5.2016.
  4. http://www.lovemusic.fi/julkaisut/964
  5. Kostiainen, Pasi: Sehr Schnell, yllättävä comeback toteutui - Uusi sarja "Punk 40 vuotta" alkaa Anakonda. 8.5.2016. Viitattu 19.5.2016.
  6. a b Onko tässä vuoden oudoin paluukeikka? Suomipunkin pioneeri Sehr Schnell tekee ensimmäisen keikan lähes 40 vuoteen www.iltalehti.fi. Viitattu 8.5.2016. fi-FI