Scipione Ferro (myös Ferreo, dal Ferro tai del Ferro; 6. helmikuuta 14655. marraskuuta 1526) oli italialainen matemaatikko, jonka uskotaan löytäneen ensimmäisenä muotoa olevalle kolmannen asteen yhtälölle ratkaisukaavan, jossa sillä tuohon aikaan negatiiviset luvut koettiin absurdeiksi. Ferro ei julkaissut matematiikassa saavuttamiaan tuloksia, mutta hänen tiedetään pitäneen kirjaa tärkeimmistä löydöksistä. Tämän vihon kuitenkin uskotaan hävinneen, joten Ferron saavutuksista ei tiedetä juurikaan mitään. Myöhemmin elänyt Niccolò Tartaglia löysi myös ratkaisukaavan kolmannen asteen yhtälölle, jossa esiintyy ensimmäisen asteen muuttujan sijasta toisen asteen yhtälö eli muotoa olevalle yhtälölle. Ferron ratkaisukaavalla onnistuu myös tämänlaisten yhtälöiden ratkaiseminen, kun termi x² voidaan aina eliminoida oikeanlaisella sijoituksella.

Scipione Ferro
Henkilötiedot
Syntynyt6. helmikuuta 1465
Bologna, Kirkkovaltio
Kuollut5. marraskuuta 1526
Bologna, Kirkkovaltio
Koulutus ja ura
Instituutti Bolognan yliopisto
Tutkimusalue matematiikka
Tunnetut työt Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava

Elämäkerta muokkaa

Ferro syntyi pohjoisitalialaisessa Bolognan kaupungissa vuonna 1465 Floriano ja Filippa Ferron lapseksi. Floriano-isä työskenteli paperialalla, jonka myötä hän omisti painokoneen. Ferron uskotaan päässeen käsiksi useisiin teoksiin, joita hänen isänsä painatti. Ferro opiskeli ja opiskeluiden jälkeen myös opetti Bolognan yliopistossa. Hän opetti vuodesta 1496 lähtien aritmetiikkaa ja geometriaa. Virassaan hän pysyi koko loppuelämänsä ajan. Säilyneiden lähteiden perusteella Ferro toimi akateemisen elämän ohella myös kaupassa.[1]

Yhtäkään Ferron teosta ei ole säilynyt. Tämä johtunee hänen haluttomuudestaan tehdä omista saavutuksista tunnettuja.[1] Hän suostui keskustelemaan töistään ainoastaan muutamien läheisten ystävien ja oppilaiden kanssa. Ferro tosin piti pientä vihkoa, jonne hän kirjasi tekemiään löytäjä. Ferron kuoltua tämän vihkon sai hänen vävynsä matemaatikko Hannibal Nave, joka myös täytti Ferron pitämän viran Bolognan yliopistossa. Nave omisti vihkon vielä vuonna 1543, jolloin matemaatikot Cardano ja Ferrari kävivät Bolognassa tapaamassa Navea. Käynnin syynä oli itse asiassa vihkon näkeminen.[1] Vihkosta ilmeni Ferron löytäneen kolmannen asteen ratkaisukaavan.

Ferro oli kertonut kaavan löytämisestä keskinkertaiselle matematiikan oppilaalleen Antonio Maria Fiorille. Noin vuoden 1535 aikoihin myös Niccolò Tartaglia löysi muista riippumatta ratkaisukaavan. Fiorin ja Tartagalian välille järjestettiin 22. helmikuuta 1535 yhtälöratkaisukilpailu, joka päätyi Tartagalian voittoon. Fiorin heikkoutena oli, ettei hän osannut ratkaista kuin muotoa   olevat yhtälöt, kun taas Tartagalia hallitsi myös  -muotoisten yhtälöiden ratkaisun.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c O’Connor, J. J. & Robertson, E. F.: Scipione del Ferro MacTutor History of Mathematics archieve. Arkistoitu 22.4.2008. Viitattu 1.5.2008. (englanniksi)
  2. Lehtinen, Matti: 6 Renessanssi (PDF) (s. 43) helsinki.fi. Viitattu 1.5.2008.