Sardinianvinttikoira

Sardinianvinttikoira (Levriero Sardo) eli Cani de Lèpori on italialainen koirarotu. Se on yksi Italian harvinaisimmista roduista: vain 100 yksilöä on jäljellä[1] eikä rodulle omistautuneita kasvattajiakaan ole kuin muutamalähde?.

Sardinianvinttikoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Sardinia,  Italia
Määrä maailmalla noin 100 yksilöä
Rodun syntyaika 1000 eaa. - 200 eaa.
Alkuperäinen käyttö jäniksen metsästys
Nykyinen käyttö jäniksen metsästys
Muita nimityksiä Levriero Sardo, Sardinian Sighthound, Cani de Lèpori, Cani Leporinu, Levriero di Ploaghe
FCI-luokitus ei FCI-rotu
Ulkonäkö
Paino 20-25 kg
Säkäkorkeus 60-65 cm
Väritys vaalea tai musta

Ulkonäkö muokkaa

Ulkoisesti sardinianvinttikoira muistuttaa faaraoiden hautoihin maalattuja ja veistettyjä kuvia muinaisista egyptiläisistä koirista. Se on kuitenkin esimerkiksi faaraokoiraa kookkaampi ja vankkarakenteisempi. Siitä kaksi eri variaatiota: vaalea ja musta. Säkäkorkeus on 60-65 cm ja paino 20-25 kg.[1]

Alkuperä muokkaa

Rodun alkuperä on erittäin kaukainen: sen uskotaan kehittyneen jo 1000-luvulla eaa., jolloin foinikialaiset saapuivat Sardiniaan tuoden mahdollisesti koiria mukanaan. Toisen teorian mukaan se olisi kehittynyt vasta myöhemmin, kun karthagolaiset ja puunilaiset rantautuivat saarelle useita vuosisatoja eaa. Navicella di Bulteista on löytynyt rotua esittävä piirros, mikä viittaa siihen että se oli olemassa jo Sardiniassa muinoin asuneiden nuragien aikakaudella.[1]

Vielä 1970-luvulle asti sardinianvinttikoira oli kotisaarellaan yleinen. Siitä ja sen tulevaisuudesta ei kuitenkaan aktiivisesti huolehdittu, minkä vuoksi se alkoi risteytyä muiden rotujen kanssa ja menettää rotupuhtauttaan. Eläinlääkäri Andrea Sarria haluaisi aloittaa rodun elvyttämisen ja jalostamisen yhteistyössä yliopiston kanssa, ja hän myös toivoo tutkijoiden, kasvattajien ja muiden asiantuntijoiden kokoontuvan yhteen.[1]

Sassarin yliopiston opettajat ovat jo pitkään tehneet töitä sardinialaisten rotujen pelastamisen eteen. Vuonna 2012 yliopisto oli teettämässä geenitestiä, jonka avulla voitaisiin selvittää sardinianvinttikoiran alkuperä. Sardinian alkuperäisrotujen tutkija Roberto Balìan mielestä tutkimuksen pitäisi ulottua kolmeen eri suuntaan: varmistaa kuinka monta yksilöä tällä hetkellä on olemassa ja selvittää kuinka moni niistä on uroksia ja kuinka moni narttuja; laajentaa historiallisen perimän tutkimusta esim. tutkimalla tarkemmin Santa Gillan arkeologisen alueen terracotta-vinttikoiria; ja sitoutua suojelemaan rotua.[1]

Vaaleita yksilöitä löytyy Ploaghen kaupungista muutamia kymmeniä; mustia puolestaan esiintyy Sulcis-Iglesientessä, sekä muutamilla alueilla Oristanossa ja Campidanossa.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Canton, Mario. Levrieri e segugi primitivi, s. 171-175. Antonio Crepaldi Editore, 2012: Porto Viro, Italia.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Levriero Sardo