Sappikivitauti

sairaus

Sappikivitauti on Suomessa yleisin sappivaiva, sillä noin neljä viidesosaa Suomessa esiintyvistä sappivaivoista liittyy siihen: Yli 300 000 ihmistä sairastaa sitä Suomessa. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Sappikivitaudissa sappirakkoon tai sappiteihin muodostuu sappikiviä, erilaisia kivettymiä sapesta. Sappikivitautiin liittyy sappikoliikki eli sappikivikohtaus, joka on usein erittäin kivulias. Sappikoliikki syntyy kiven kiilautuessa sappirakon kaulaan tai sappirakon tiehyeen. Kyseisessä kohtauksessa oikean kylkikaaren tuntumassa tuntuu kouristavan tapaista kipua, joka mahdollisesti lisäksi säteilee selkään tai lavan seutuun. Kohtaus voi olla lyhyt, pari minuuttia, tai hyvinkin pitkä, jopa useita tunteja. Sairauden yhteydessä voi ilmetä myös lisätauteja, kuten sappirakkotulehdus, sappitiekivet tai haimatulehdus.

Sappikivitauti
Luokitus
ICD-10 K80
ICD-9 574
OMIM 600803
MedlinePlus 000273
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Sappikiviä

Oireet

muokkaa
  • ylävatsakivut[1]
  • kivuliaat kohtaukset[1]
  • komplikaatiot
  • mahdollinen lisätauti
  • keltaisuus (vain, jos kivi tukkii sappitiehyen suun)[1]
  • turvotus
  • närästys
  • röyhtäily
  • ilmavaivat
  • kuumeilua[1]
  • nälättömyys

Sappikivet todetaan kaikututkimuksella.[1] Sappikivitaudin hoito aloitetaan laboratoriotutkimuksilla. Myös ultraäänitutkimus on mahdollinen. Lisäksi käytetään sappi- ja haimatiehyiden ERCP-tähystyskuvausta, tietokonekuvausta ja magneetti-tietokonekuvausta. Jos sairaus ei aiheuta oireita, pelkkä seuranta riittää. Terveellinen ateriointi on myös osa hoitoa. Sappikivikohtaukset hoidetaan lääkkeillä, jotka lieventävät särkyä. Liuotushoitoakin voidaan käyttää. Siinä sappikivet pyritään hävittämään liuottamalla kolesteroli irti kivistä. Murskaushoidossa taas sappikivet murskataan pienoisvalokaarella iskuaaltoja apuna käyttäen. Vaihtoehtona on myös sappirakon poistaminen leikkaamalla. Silloin katkaistaan sappirakon ja sappitiehyen välinen yhteys ja rakko poistetaan.

Riskitekijät ja ehkäisy

muokkaa

Sappikivitaudin riskitekijöihin kuuluvat yli 40 vuoden ikä, korkea verenpaine, vatsakkuus, kilpirauhasen vajaatoiminta ja veren suuri immuunijärjestelmän toimintaan liittyvän komplementti C4:n pitoisuus[2].

Sappikiviä voi ehkäistä sopivalla ruokavaliolla. Myös liikunta on todettu tehokkaaksi.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Sappikivitauti, Terveyskirjasto.fi, viitattu 2.7.2019
  2. Sen Tao Song, Jian Shi, Xiao Hang Wang, Yi Bin Guo, Ping Fang Hu, Feng Zhu, Xin Zeng, Wei Fen Xie: Prevalence and risk factors for gallstone disease: A population-based cross-sectional study. Journal of Digestive Diseases, 2020-04, 21. vsk, nro 4, s. 237–245. PubMed:32166900. doi:10.1111/1751-2980.12857. ISSN 1751-2980. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

muokkaa