Santa Claran taistelu

Santa Claran taistelu oli taistelu Kuuban presidentti Fulgencio Batistan hallinnon joukkojen ja Fidel Castron vallankumouksellisten välillä Kuuban vallankumouksen aikana. Vallankumouksellisia Santa Clarassa johti Che Guevara ja hallituksen joukkoja eversti Joaquin Casillas Lumpuy. Guevarran huomattavasti pienempi joukko voitti hallituksen joukot ja taistelu päättyi Batistan paetessa maasta 1. tammikuuta 1959. Kuubassa taistelua pidetään yleisesti vallankumouksen ratkaisseena taisteluna.

Santa Claran taistelu
Osa Kuuban vallankumousta
Vallankumouksellisia komentanut Che Guevara joulukuussa 1958.
Vallankumouksellisia komentanut Che Guevara joulukuussa 1958.
Päivämäärä:

28. joulukuuta 19581. tammikuuta 1959

Paikka:

Santa Clara, Kuuba

Lopputulos:

Vallankumouksellisten voitto

Osapuolet

26. heinäkuuta -liike

Kuuba Fulgencio Batistan hallinto

Komentajat

Che Guevara
Rolando Cubela
Roberto Rodriguez

Joaquin Casillas Lumpuy

Tausta muokkaa

Fidel Castro oli rantautunut Kuubaan mukanaan vallankumouksellisten joukko vuonna 1956 ja kesään 1958 mennessä joukko oli kasvanut huomattavasti vallankumouksellisten kerätessä kannatusta etenkin köyhän maaseutuväestön piirissä. Noin 10 000:n miehen kokoinen Kuuban armeija muodosti kuitenkin edelleen huomattavan esteen vallankumouksen onnistumiselle. Elokuussa 1958 Che Guevara johti yhden kolmesta merkittävästä vallankumouksellisten osastoista Kuuban keskiosiin Las Villasin alueelle. Hyttysten, soisen maaston ja raskaan kaluston hidastamat joukot saapuivat perille Trinidadin ja Sancti Spírituksen lähistön vuorille 16. lokakuuta. Seuraavan kuukauden aikana joukot tekivät hyökkäyksiä armeijan ja poliisin tukikohtiin pakottaen ne antautumaan. Joulukuuhun mennessä §alueen merkittävät tiet ja rautatiet oli katkaistu ja kapinalliset valtasivat myös pienen satamakaupunki Caibariénin. Caibariénista kapinalliset etenivät kohti Santa Claraa Camajuanín rautatieristeyksen kautta, saapuen kaupungin ulkopuolelle 29. joulukuuta. Kuuban armeijan joukkoja oli kerääntynyt Santa Claraan eversti Joaquin Casillas Lumpuyn johdolla.[1]

Taistelu muokkaa

 
Junavaunuja ja muistomerkki paikalla, jossa armeijan panssarijuna suistettiin raiteiltaan.

Che Guevara jakoi joukkonsa Santa Clarassa kahteen ryhmään, joista toisen tarkoituksena oli pysäyttää Lumpuyn joukkojen tueksi lähetetty tarvikkeilla lastattu panssarijuna. Hyökkäystä johti Roberto Rodriguez, lempinimeltään El Vaquerito. Taistelua käytiin Caprion kukkulalla pysähtyneen junan yläpuolella. Tuntematon määrä vallankumouksellisia sai surmansa ja Kuuban armeijan komentajat päättivät siirtää junan lähemmäs Santa Claran parakkeja. Tällä välin Guevara oli muine joukkoineen asettuneet paikalliseen yliopistoon, josta he löysivät traktoreita. Traktoreita käytettiin rautatien katkaisuun ja junan pysäyttämiseen. Junan ensimmäiset vaunut suistuivat raiteiltaan. Vallankumoukselliset hyökkäsivät junaa vastaan käsiasein ja polttopulloin. Junan komentajat antautuivat polttopullojen kuumennettua vaunut sietämättömän kuumiksi. Osa junan 350:tä sotilaasta veljeili sittemmin avoimesti vallankumouksellisten kanssa. Junan valtaamisen myötä vallankumoukselliset saivat myös käsiinsä suuren määrän tarvikkeita, mukaan lukien 22 panssariautoa, ilmatorjuntatykkejä, konekiväärejä ja ampumatarvikkeita.[1]

Guevaran joukkojen toinen ryhmä Santa Clarassa toimi Rolando Cubelan komennuksessa. Kaupunkitaistelu poikkesi vallankumouksellisten tyypillisestä sodankäynnistä maaseudulla, mutta he tottuivat siihen nopeasti. Kaupungin poliisiasema kukistui 30. joulukuuta ankaran taistelun jälkeen, jossa sai surmansa esimerkiksi El Vaquerito. Poliisiaseman kukistuttua vallankumoukselliset piirittivät noin 2 900:n miehen kahden rykmentin parakit. Armeijan joukkojen tukena oli panssarivaunuja ja ilmavoimat, mutta joukkojen taistelutahto oli alhainen ja komentoketjut huonot. Toinen rykmenteistä antautui ja vallankumouksellisten huomio kiinnittyi kaupungin hotelliin. Vallankumoukselliset valtasivat rakennuksen sen ylimpiä kerroksia lukuun ottamatta, josta tarkka-ampujat tulittivat joukkoja kaupungissa aina taistelun loppuun saakka. Toinen armeijan rykmenteistä antautui lopulta 1. tammikuuta, jolloin saatiin uutinen Batistan lähdöstä maanpakoon. Castillas ja paikallinen poliisipäällikkö Cornelio Rojas teloitettiin seuraavana päivänä. Taistelun tarkempia kokonaistappioita kummaltakaan osapuolelta ei tunneta.[1]

Seuraukset muokkaa

Santa Claran taistelu tunnetaan Kuubassa yleisesti Batistan diktatuurin päättäneenä taisteluna. Taistelun voitto vaikutti Che Guevaran suosion kasvuun, kun häntä pidettiin vallankumouksen suurimman avoimen taistelun strategina. Todellisuus on hieman monimutkaisempi. Armeijan ei uskottu kykenevän enää puolustamaan Kuubaa jo ennen taistelun loppua ja Batista oli alkanut valmistella maanpakoaan jo aiemmin. Joka tapauksessa taistelu oli merkittävä voitto vallankumouksellisille, joita vastassa oli huomattavasti suurempi armeijan joukko.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Richard Overy: History of war in a hundred battles, s. 131-133. Oxford University Press, 2014. ISBN 978-0-19-939071-7. (englanniksi)