Avaa päävalikko

Sankarteos (myös Sankarintyö) on Aleksis Kiven näytelmä. Sen käsikirjoitus on kadonnut. Kiven kirjeenvaihdosta ilmenee, että Sankarteos valmistui samoihin aikoihin kuin Lea ja Leo ja Liina, eli 1860-luvun lopulla. Kivi oli kirjoittanut syyskuussa 1867 Kaarlo Bergbomille kolmesta pienestä teoksesta, jotka hänellä on valmiina. Lea julkaistiin 1869, Leo ja Liina julkaistiin Kiven kuoleman jälkeen 1878.[1]

Sankarteoksesta on säilynyt arvio, joka on päivätty 6. lokakuuta 1868. Arvion mukaan teos kuvaa kiitettävästi Suomen kansaa, mutta taiteellisesti se jää puolitiehen. Arvostelusta on päätelty Sankarteoksen olleen rakkausnäytelmä, jossa isän ja tyttären sukset menevät ristiin. Se muistuttaa siis Karkureita, Leaa ja Selman juonia. Näytelmässä on Heribert-niminen paroni, arvatenkin kilpakosijana, kuten Karkurien katala Niilo, joka häviää kaksinkamppailun ja ampuu voittajansa. Sankarteos lienee suunniteltu esitettäväksi helposti omaksuttavana seuranäytelmänä.[1]

Sankarteos vastasi 1860-luvulla lisääntyneeseen suomenkielisten näytelmien kysyntään. Kivi itse arveli Sankarteoksen sopivan myös maaseudulla näyteltäväksi, sillä sen kaikki roolit ovat kevyitä.[2]

Kiven näytelmiä muokannut Bergbom korjaili myös Sankarteosta, ja Kivi hyväksyi Bergbomin tekemät muutokset.[1]

Sankarteoksen ohella Kiven näytelmistä ovat kadonneet Maisteri Virokannus ja Aino. Ainosta on säilynyt ainoastaan tieto, että se voitti 25 ruplan palkinnon ylioppilaiden näytelmäkilpailussa 1860-luvun alussa. Maisteri Virokannus puolestaan oli runoelma, jota Kivi työsti vuonna 1857.[3][4]

LähteetMuokkaa

  • Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1950.
  • Rahikainen, Esko: Metsän poika : Aleksis Kiven elämä. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2004. ISBN 951-20-6677-7.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Tarkiainen, s. 322 ja 323
  2. Tarkiainen, s. 471 ja 472
  3. Rahikainen, s. 289
  4. Mitä Aleksis Kivi kirjoitti? Nurmijärven kunnan kulttuuripalvelut. Viitattu 11.2.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa