San Carlos (1765)
San Carlos oli Espanjan laivaston vuonna 1765 vesille laskettu San Carlos -luokan kaksikantinen 80-tykkinen linjalaiva.
| San Carlos | |
|---|---|
 San Carlos saapuu San Franciscon lahdelle |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Havanna |
| Kölinlasku | 18. huhtikuuta 1764 |
| Laskettu vesille | 30. huhtikuuta 1765 |
| Poistui palveluskäytöstä |
muutettu kolmikantiseksi 1801-1804 alusluettelosta 1819 |
| Loppuvaihe | romutettu 1829 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 51,36 m (köli) |
| Leveys | 16,31 m |
| Syväys | 8 m |
| Aseistus | |
| Aseistus |
alempi tykkikansi: 30 x 24 naulan tykkiä ylempi tykkikansi: 32 x 18 naulan tykkiä puolikansi: 12 x 8 naulan tykkiä etukansi:6 x 8 naulan tykkiä ja 2 × 8 naulan pitkää pronssitykkiä |
Valmistus muokkaa
- Pääartikkeli: San Carlos -luokka
Alus tilattiin Havannasta, missä köli laskettiin 18. huhtikuuta 1764. Alus laskettiin vesille 30. huhtikuuta 1765.[1]
Palvelus muokkaa
Alus lähti 12. tammikuuta 1767 Havannasta Cádiziin Uuden-Espanjan (esp. Nueva España) laivaston mukana päällikkönään Agustín Antonio de Idiáquez. Laivaston tehtävänä oli saattaa kuutta rahtialusta. Se saapui 13. maaliskuuta Cádiziin mukanaan yli 15 miljoonan peson arvosta rahtia. Alus lähti 19. toukokuuta Cádizista Cartagenaan ja edelleen Ferroliin, missä se oli vuodesta 1768 vuoteen 1779.[1]
Alus lähti 13. maaliskuuta 1779 Ferrolista Arcen laivuuessa Coruñaan päällikkönään Pablo Vicente Lazaga ja edelleen Cádiziin, mistä se lähti 23. kesäkuuta Córdovan laivaston lippulaivana 1. Englannin kanaalin sotaretkelle. Laivasto kohtasi Ranskan laivaston lähellä Sisargasia, valtasi brittiläisen saattueen ja uhkasi Britteinsaaria maihinnousulla. Laivasto saapui 13. syyskuuta Brestiin, mistä alus lähti 13. tammikuuta 1780 Gastónin laivueen mukana La Grañaan. Laivueen muut alukset olivat San Vicente, Ángel de la Guarda ja Septentrión. Laivue saapui 29. tammikuuta La Grañaan, missä alus oli huollettavana maalis-huhtikuun.[1]
Vuonna 1782 alus riisuttiin aseista La Carracassa. Sille asennettiin lisäkansi, jonka avulla tykkien määrä saatiin kasvatettua 94:ään. Alus palasi 11. kesäkuuta 1788 Havannaan, mistä se lähti Cádiziin. Alus sijoitettiin saavuttuaan reserviin.[1]
Alus palautettiin palvelukseen ja lähti 14. huhtikuuta 1790 merelle Francisco Javier Morales de los Riosin lippulaivana päällikkönään Sebastián Ruiz de Apocada. Se palasi 8. syyskuuta Cádiziin, missä se palautettiin reserviin 30. syyskuuta. Alus oli huollettavana huhtikuussa 1792, jolloin päällikkönä oli Francisco Ordónez.[1]
Huhtikuussa 1793 alus lähti Cádizista Cartagenaan, mistä se lähti 5. toukokuuta Francisco Javier Melgarejo y Rojasin lippulaivana liittyäkseen Borjan laivueeseen Sardinian sotaretkelle päällikkönään Joaquín de Zayas y Echeverri. Alus palasi 11. heinäkuuta Cartagenaan, mistä se lähti 8. elokuuta päällikkönään Juan Obando. Alus kuului edelleen Borjan laivueeseen. Alus saapui 14. elokuuta Cádiziin, mistä se lähti 15. huhtikuuta 1794 Pedro de Cárdenan neljästä linjalaivasta, 2 fregatista ja prikistä muodostetun laivueen lippulaivana. Laivueen tehtävänä oli saattaa kuusi rahtilaivaa Havannaan, jonne saavuttiin 15. kesäkuuta.[1]
Alus oli 15. elokuuta 1794 Havannassa Aristizábalin laivastossa päällikkönään Enrique Macdonnell. Se lähti 27. helmikuuta 1795 Havannasta Europan kanssa suojaten saattueen Cádiziin, jonne ne saapuivat 19. huhtikuuta lastinaan 9 miljoonan peson arvosta aarteita ja muuta tavaraa. Elokuussa 1796 alus lähti Cádizista Marqués del Socorron laivueen mukana saattaen kontra-amiraali Joseph de Richeryn laivuetta päällikkönään Pedro de Cardeñas.[1]
Alus lähti 26. syyskuuta 1796 Cádizista Lángaran laivueen mukana Välimerelle Juan Joaquín Morenon lippulaivana päällikkönään Juan Suarez. Se saapui 2. joulukuuta Cartagenaan, missä se oli vuodesta 1801 alkaen telakalla, missä se muutettiin kolmikantiseksi 122-tykkiseksi linjalaivaksi.[1] Alus palautettiin palvelukseen joulukuussa 1804 Luís Mesian lippulaivana. Muutostöiden jälkeen aluksen aseistuksena oli alimmalla tykkikannella 30 kappaletta 24 naulan tykkejä, keskimmäisellä 32 kappaletta 24 naulan tykkejä ja ylimmällä 32 kappaletta 12 naulan tykkejä. Näiden lisäksi oli puoli- ja etukansilla 16 kappaletta 8 naulan tykkejä sekä 36 naulan, 24 naulan ja neljän naulan tykkejä (esp. obuses) neljä kappaletta kutakin.[2]
Aluksesta tuli 9. elokuuta 1805 Antonio Bonio Villalongan lippulaiva. Maaliskuussa 1807 se riisuttiin aseista Cartagenassa, mutta palautettiin palvelukseen 21. heinäkuuta 1807. Vuoden 1810 alussa alus oli Cádizissa, mistä se siirrettiin syyskuussa Máhoniin. Syynä siirtoon oli ranskalaisten eteneminen Espanjassa ja siirrolla pyrittiin estämään aluksen joutuminen Ranskalle. Se poistettiin 1819 alusluettelosta ja romutettiin 1829 Cartagenassa.[2]
Lähteet muokkaa
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
| San Carlos – San Fernando – San Luis |
| Edeltäjä: Rayo-luokka – Seuraaja: San Vicente Ferrer -luokka |