Samarium(II)jodidi
Samarium(II)jodidi (SmI2) on samarium- ja jodidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään orgaanisen kemian synteeseissä muun muassa pelkistimenä.
| Samarium(II)jodidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | SmI2 |
| Moolimassa | 404,16 |
| Ulkomuoto | Vihreä kiteinen aine |
| Sulamispiste | 527 °C[1]f> |
| Kiehumispiste | 1 580 °C[1] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö muokkaa
Samarium(II)jodidi on huoneenlämpötilassa vihreää kiteistä ainetta. Yhdiste on vahva pelkistin ja reagoi esimerkiksi veden kanssa pelkistäen sen vedyksi. Aine liukenee eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten tetrahydrofuraaniin ja asetonitriiliin.[1][2]
Samarium(II)jodidia voidaan valmistaa kuumentamalla samarium(III)jodidia tai pelkistämällä sitä metallisen samariumin tai alkalimetallien avulla. Yhdistettä voidaan valmistaa myös samariumin ja dijodimetaanin tai 1,2-dijodietaanin välisellä reaktiolla hapettomassa orgaanisessa liuottimessa kuten tetrahydrofuraanissa tai asetonitriilissä.[1][2][3]
Samarium(II)jodidia käytetään orgaanisen kemian synteeseissä. Se pelkistää muun muassa karbonyyliyhdisteen alkoholeiksi ja alkyylihalogenidit hiilivedyiksi. Tämän lisäksi sitä käytetään katalyytteinä pinakolitoisiintumisissa, kytkentäreaktioissa esimerkiksi Barbier-reaktioissa ja radikaalireaktioissa. Yhdistettä on käytetty reagenssina useiden luonnonaineiden synteeseissä.[1][2][4][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Philip L. Fuchs,André B. Charette,Tomislav Rovis,Jeffrey W. Bode: Essential Reagents for Organic Synthesis, s. 378–386. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781119279839. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.11.2018). (englanniksi)
- ↑ a b c Tatsuo Kaiho: Iodine Chemistry and Applications, s. 343. John Wiley & Sons, 2014. ISBN 978-1-118-46629-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.11.2018). (englanniksi)
- ↑ N. N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 1240. 2nd Edition. Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4. (englanniksi)
- ↑ Phyllis A. Lyday & Tatsuo Kaiho: Iodine and Iodine Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2015. Viitattu 28.11.2018
- ↑ Bernhard Kammermeier: Reduction, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 28.11.2018.